Poliisi ei ollut ottanut tekijälle myönnettyä asetta pois, vaikka tälle oli pidetty puhuttelu nettiin lataamistaan ampumisvideoista ampumista edeltävänä päivänä.

Uhrien lähipiiri katsoo, että Suomen valtio rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa, jossa turvataan jokaisen oikeus elämään. Suomen valtio kiistää ihmisoikeusloukkauksen.

Omaiset vaativat valtiolta korvauksena ihmisoikeusloukkauksen aiheuttamasta aineettomasta vahingosta kukin 45 000 euroa eli yhteensä reilut 850 000 euroa. Rahallinen korvaus ei kuitenkaan ole omaisille asianajajien mukaan se tärkein asia.

Puhuttelun pitänyt rikoskomisario on aiemmin tuomittu Suomessa varoitukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tämä oli pettymys komisariolle tuomiota kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta vaatineille omaisille.

EIT:ssä kyse ei ole samojen vaatimusten uudelleenkäsittelemisestä, eikä komisario ole syytettynä. EIT:ssä arvioidaan sitä, onko Suomen valtio syyllistynyt ihmisoikeusloukkaukseen.

– Valtio on aina niin vahva kuin sen heikoin lenkki on, ja nyt se lenkki, joka tässä on pettänyt, on sijainnut Kauhajoella poliisiorganisaatiossa, omaisia edustava asianajaja Esa Puranen sanoo.

Viime marraskuussa EIT katsoi, että Suomi rikkoi ensimmäistä kertaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen keskeistä artiklaa, jossa turvataan jokaisen oikeus elämään. Kyse on samasta artiklasta kuin nyt esillä olevassa Kauhajoen tapauksessa.

Taustalla oli se, että Suomi karkotti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen irakilaismiehen kotimaahansa vuonna 2017, ja silloisten tietojen mukaan mies surmattiin pian paluunsa jälkeen. EIT:n mukaan Suomen karkotuspäätös rikkoi ihmisoikeussopimusta.

Sittemmin kuitenkin selvisi, että mies on elossa, ja keskusrikospoliisi (KRP) aloitti asiasta esitutkinnan. Miestä, hänen tytärtään, tyttären entistä puolisoa sekä yhtä muuta ihmistä epäillään sekä Suomen viranomaisten että EIT:n huijaamisesta.
STT–Olli-Pekka Paajanen