– Railakkaalla debatilla ja sillä, että asioista keskustellaan salissa, on merkitystä. Pidän siitä ja sitä kautta on ollut tarkoituksenmukaista käydä keskustelua myös siellä salin puolella, Viitanen sanoo Iltalehdessä.

Puhujatilastoja on kritisoitu siitä, että ne antavat väärän kuvan kansanedustajan työstä, sillä työtä tehdään paljon istuntosalin ulkopuolella valiokunnissa. Valtiovarainvaliokunnassa istuvan Viitasen mukaan salikeskustelun tärkeyttä ei pidä aliarvioida.

– Olen nähnyt politiikkaa oppositiosta ja hallituksesta, ja erityisesti opposition näkökulmasta se, että salissa keskustellaan asioista, nostetaan esiin asioita, haastetaan hallitusta, esitetään vaikeita kysymyksiä, perustellaan omia vaihtoehtoja, niin sillä on vähintään se arvo, että pystymme tuoda julkiseen keskusteluun epäkohtia ja painostamaan hallitusta, Viitanen huomauttaa IL:ssä.

Viitasen mukaan eduskunnassa on paljon taitavia puhujia, mutta kokoomuksen Ben Zyskowicz ja keskustan Mauri Pekkarinen ovat tässä lajissa eläviä legendoja. SDP:n Eero Heinäluoman nimen Viitanen nostaa erikseen esiin ”taistelukumppaninaan hallitusrintamaa vastaan”.

Viitasen kannoilla ovat keskustan kolmannen kauden kansanedustaja Hannu Hoskonen, 61, ja kokoomuksen kolmannen kauden kansanedustaja Timo Heinonen, 42. Hoskonen on käyttänyt 873 puheenvuoroa ja Heinonen 839 puheenvuoroa. Kolme kärkipuhujaa erottuu selvästi muista.

Koko vaalikauden kansanedustajana toimineista vähiten äänessä on ollut perussuomalaisten Tom Packalén, joka on pitänyt 3,5 vuoden aikana vain 12 puheenvuoroa.

Packalén on IL:n mukaan ollut eduskunnan istuntosalissa pitkiäkin aikoja hiljaa. Lokakuussa 2015 pidetyn puheenvuoron jälkeen Packalén piti puheenvuoron seuraavan kerran lokakuussa 2016.