Näin kuvaili nykyisiä työmarkkinoita palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta puhuessaan järjestön edustajiston kokouksessa.

Hän arvioi, että tästä eteenpäin työrauha lienee auki joka vuosi jossain päin työmarkkinoita.

– Olemme todellakin siirtyneet jatkuvaan neuvotteluun työmarkkinoilla, mutta en ole yhtään varma, onko se työmarkkinoiden kehityksen, vakauden ja kansantalouden etu. Tätä työnantaja on toivonut -toivottavasti edes siellä ollaan tyytyväisiä omasta saavutuksesta.

– Paperiliiton taistelu oli kokoaan suurempi ja merkitykseltään laajempi kuin normaali yhtä yhtiötä koskenut työkiista. Niin suurista ja periaatteellisista asioista oli kysymys ja niin perinpohjaisesti yhtiö pyrki ay-liikkeestä eroon. Taistelu oli katsottava loppuun asti. Ja voitettava.

Eloranta totesi, että mekaanisessa metsäteollisuudessa Teollisuusliitto on joutunut solmimaan kymmeniä ja taas kymmeniä yrityskohtaisia työehtosopimuksia taatakseen jäsentensä työehdot.

– Tätä työtä on nyt tehty kuukausia. Osa sopimuksista on tehty sopien, mutta usein on jouduttu myös käyttämään painostustoimia. Ja niitä on käytettyä onnistuneesti. Teollisuusliitto on saanut tukea toimiinsa muilta SAK:laisilta liitoilta.

Hän antoi kiitosta Teollisuusliitolle sen määrätietoisuudesta, että uudesta työnantajaliitosta tuli edustava ja alalla solmitaan yleissitovia työehtosopimuksia.

– Hyvä niin. Mutta uhka siitä, että näin ei enää jatkossa ole, on nyt huomattavasti suurempi kuin aikaisemmin. Työnantajille on tullut tavaksi heilutella yrityskohtaisen sopimisen korttia ja uhata lopettaa valtakunnallinen sopiminen muuallakin kuin Metsän ja Teknon aloilla.

Tämä on Elorannan mielestä huolestuttavaa, koska usein on niin, että jossain vaiheessa uhkauksensa joutuu lunastamaan.

Kunta- ja hyvinvointialan sopimustilanne vielä auki.

– Kunta-alan kaikki henkilöstöryhmät ovat tehneet arvokasta työtä koronakriisin aikana, eikä nykytilanne ole yhtään sen helpompi. Tästä työstä pitää saada kunnollinen korvaus, SAK:n puheenjohtaja korosti.

Hän pitää selvänä, että kunta- ja hyvinvointialan ratkaisua ei synny ilman pidempiaikaista ansiokehitysohjelmaa ja sen pitää olla yhteinen kaikille alan työntekijöille.

– SAK kannattaa koordinoitua palkkapolitiikkaa, mutta on välttämätöntä, että alakohtaisia palkkauksellisia ongelmia ja heikkoja työehtoja on kyettävä korjaamaan. Nykyinen työnantajavetoinen koordinaatio, sovittelijan tuella toteutettuna, ei tätä mahdollista. Malli on epävakaa ja aiheuttaa työtaisteluja.

Eloranta arvioi, että kunta-alan työkiista voi jatkua vielä pitkäänkin ja samalla syksyn palkkaneuvottelut teollisuudessa ovat starttaamassa.

– Sovittelulautakunnan esitys kytki kunta-alan palkkakehityksen teollisuuden ja kuljetuksen palkkaratkaisuihin. Siinä on nähtävissä tietty logiikka vientivetoisen palkkamallin juurruttamiselle neuvottelujärjestelmäämme.

Eloranta varoitti, että esitetty rakenteellinen kytky sisältää myös riskejä. Riskit eivät hänen mukaansa liittyneet niinkään esitettyjen lisäkorotusten suuruuteen ja kilpailukyvyn menettämiseen, vaikka työnantajapuoli näin luonnollisesti vahvasti maalaili.

– Riskit liittyvät sen sijaan sopimus- ja neuvottelujärjestelmän tulevaisuuteen ja yksityisen puolen työnantajien sitoutumiseen valtakunnalliseen työehtosopimustoimintaan, joka muutoinkin on ollut löyhässä.

Hänestä näyttää myös siltä, että valtakunnallinen sopiminen on rapautumassa kunta-alallakin.

– Sopimus- ja neuvottelujärjestelmän pirstoutuminen pelkästään paikalliseksi ei ole tähän asti ollut palkansaajien tavoitteissa eikä intresseissä, mutta nyt suunta on muuttunut. Onko muutos pysyvä ja tavoitteellinen, jää vielä nähtäväksi.

Elorannan mukaan yksityinenkin työnantajapuoli on tarjonnut paikallisuutta kunta-alan työmarkkinasolmun avaajaksi.

– Siellä pelätään julkisen sektorin palkkajohtajuutta ja palkkakilpailua.

Eloranta korosti, että jos ja kun sovittelulautakunnan esittämä malli tulevaisuudessa toteutuu, on siitä tehtävä huolellinen ja yhteinen analyysi SAK:n liittojen kesken.

– Alamme silloin lähestyä tosiasiallisesti tilannetta, jossa lähes kaikkien SAK:laisten palkansaajien palkankorotukset on sidottu tavalla tai toisella Teollisuusliiton solmimiin työehtosopimuksiin.

Hän esitti useita kysymyksiä:

– Miten jatkossa toimimme tässä ympäristössä yhdessä, miten varmistamme avaajan mahdollisuuden parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun, joka huomioi nais- ja matalapalkkaisuuden vaatimukset kaikilla SAK:laisilla työehtosopimusaloilla? Miten vahvistamme keskinäistä yhteistyötämme ja solidaarisuuttamme tässä toimintaympäristössä, joka on vahvasti keskinäisriippuvainen? Nyt ilmassa on voimia, jotka vetävät meitä – SAK:laisia liittoja – eri suuntiin, mutta ne voimat, jotka vetävät meitä yhteen, on löydettävä. Syksyn palkkakierroksen pohjaa valetaan jo nyt. Niin kuntapöydässä kuin muuallakin.

Eloranta odottaa syksyn kierroksesta vaikeaa.

– Taloustilanteen epävarmuus, inflaatio, sota ja turvallisuustilanne, sopimuspöytien väliset jännitteet ovat läsnä. Labyrintti on vaativan näköinen kunnialla selvitettäväksi. Palkansaajien ostovoimasta on pidettävä huolta näissäkin olosuhteissa.

Hän pitää selvänä, että käy syksyn kierroksella sitten kuinka tahansa sopimisen rakenteet muuttuvat.

– Osa työntekijöistä on vahvemmassa työmarkkina- ja neuvotteluasemassa kuin toiset. Mutta me, SAK:lainen ammattiyhdistysliike, haluamme pitää huolta kaikista. Ketään ei pidä jättää yksin.

SAK haluaa vahvistaa sopimusten ja lainsäädännön noudattamista suomalaisilla työpaikoilla.

– Tarvitsemme lisää järjestystä suomalaiseen työelämään. Nyt liian moni työtä tekevä kärsii sopimusten ja määräysten noudattamatta jättämisestä, ja liian moni työnantaja taas hyötyy siitä.

Elorannan mukaan jotta sopimusten valvonta on mahdollista, on luottamusmiesten asemaa lainsäädännössä vahvistettava.

SAK:n puheenjohtaja totesi, että tällä hallituskaudella on tehty lukuisia merkittäviä työllisyystoimia: Osa hyviä, osa huonoja, osa jotain näiden väliltä. Eloranta käänsi jo katseensa seuraavaan hallituskauteen.

– Työttömien palveluihin ja työnhakumalliin tarvitaan lisää joustavuutta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan jatkuvat leikkaukset on lopetettava. Turvaa on päinvastoin parannettava ja pääsyä ansioturvalle helpotettava.

Nykyinen hallitus on viemässä ehdotustaan työttömyysturvan työssäoloehdon euroistamisesta eteenpäin. SAK on kannattanut työttömyysturvan työssäoloehdon kehittämistä työelämän muutosten mukaiseksi.

– Hallitus on kuitenkin toteuttamassa työssäoloehdon euroistamisen työttömyysturvan säästötoimenpiteenä eli heikentämällä pienituloisempien palkansaajien turvaa. SAK on jo aiemmin esittänyt, ettei muutos saa johtaa matalapalkkaisilla aloilla työskentelevien työntekijöiden työttömyysturvan kohtuuttomaan heikentymiseen.

Nyt näin uhkaa Elorannan mukaan käydä.

– Valmisteilla olevaa mallia on mahdollista korjata, mutta korjausehdotuksemme näyttävät kaikuvan kuuroille korville.

Eloranta listasi lisäksi, että sosiaaliturvaa on jatkossakin uudistettava kolmikantaisesti, syyperusteisuus ja ansioturva säilyttäen.