- Ilmastonmuutoksen myötä meilläkin yleistyvät talvisateet, jotka huuhtovat pelloilta ja metsistä ravinteita ja kiintoaineita, jotka vesistöihin päätyessään heikentävät veden laatua, sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola sanoo WWF:n tiedotteessa.

Jyrkänkallio-Mikkola muistuttaa, että Itämereen päästessään ravinteet rehevöittävät merta, mikä puolestaan heikentää meren kykyä sitoa hiilidioksidia ja siten hillitä ilmastonmuutosta.

Jyrkänkallio-Mikkolan mukaan paras keino ihmisille, eläinlajeille ja elinympäristöille elintärkeän puhtaan veden turvaamiseksi on hyvässä tilassa olevien vesistöjen suojelu ja huonoon kuntoon päässeiden vesistöjen ennallistaminen.

WWF:n vesiraportin mukaan maapallon veden ja makean veden ekosysteemien vuosittain tuottama taloudellinen arvo on noin 58 biljoonaa dollaria, joka vastaa noin 60 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta.

VAIKKA puhdas vesi on elinehto niin ihmisille, eläinlajeille, ympäristölle kuin taloudellekin, sitä ei WWF:n mukaan silti arvosteta tarpeeksi. Maailman kosteikkoalueista kolmannes on tuhoutunut 50 viime vuoden aikana ja makeanveden lajien populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 83 prosentilla.

Ilmastonmuutoksen myötä jokien, järvien, pohjavesivarastojen ja kosteikkojen merkitys kasvaa. Ne auttavat suojautumaan sekä helteiden aiheuttamilta kuivuusjaksoilta että rankkasateiden aiheuttamilta tulvilta.

- Tulviva vesi tarvitsee paikkoja, joihin varastoitua ja näitä luonnollisia vesivarastoja, kuten kosteikoita, voidaan puolestaan hyödyntää kuivuuskausina, lupien ja olosuhteiden niin salliessa, käyttämällä varastoitunutta vettä esimerkiksi maatalouden kasteluvetenä, sanoo Jyrkänkallio-Mikkola.

Espanjassa veden käytöstä käydään poliittisia kamppailuja. Sevillan lähettyvillä sijaitseva Donanan kosteikko on laajamittaisesti tuhoutunut laittoman ja kestämättömän vedenoton vuoksi. Vettä on käytetty mansikan tehoviljelyyn. Laittoman toiminnan seurauksena Donanan pohjaveden pinta on laskenut ja veden laatu heikentynyt hälyttävästi.