Maailman maat kokoustavat nyt toista viikkoa YK:n COP26-ilmastokokouksessa Glasgow´ssa. Kokous on ensimmäinen tarkastelupiste vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimukselle.

Samaan aikaan ilmastokriisistä huolestuneet mielenosoittajat ovat protestoineet ympäri maailmaa ilmastokokouksen köykäisiksi moitittuja tuloksia. Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg ehti jo viime viikolla tuomita kokouksen epäonnistuneeksi.

Itsekin Ruotsista kotoisin oleva Modéer uskoo, että Glasgow´n kokouksen lopputulemasta riippumatta moni tulee olemaan pettynyt ilmastohuippukokoukseen. YK:n apulaispääsihteeri myöntää itsekin, että nykyiset ilmastotoimet eivät ole riittäviä.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viimeisimmän raportin mukaan maapallon 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella.

Mikäli maapallon keskilämpötilan nousua ei saada rajoitettua, tuloksena on hyvin epävakaa maailma. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ruokkivat konflikteja ja lisäävät pakolaisten määrää.

-  Pitäisi olla kaikille jo päivänselvää, että se mitä tapahtuu yhdessä paikkaa maailmaa, vaikuttaa kaikkialle muuallekin, mukaan lukien Suomeen, Modéer sanoo.

YK:n apulaispääsihteeri puhuu Glasgow´sta ilmastotoimien keskinäisen oppimisen areenana. llmastohuippukokous tarjoaa valtioille puitteet tukea toisiaan ilmastotoimissa.

Vaikka aiempien ilmastokokousten annit eivät ole olleet päätähuimaavia, Modéer uskoo Glasgow´ssa parhaillaan käytäviin neuvotteluihin.

-  Jokainen ilmastokokous on erilainen. Glasgow on tärkeä, sillä kaikki maat tulivat kokoukseen päivitetyillä ilmastotavoitteilla. Vaikka toimet eivät ole riittäviä, ilmastosuunnitelmien laatu on noussut merkittävästi. Vielä on toivoa, mutta myös paljon haasteita.

Glasgow´ssa on määrä viimeistellä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamista koskeva sääntökirja. Kokouksessa pyritään myös sopimaan kehittyville maille luvatusta kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Maille on luvattu tukea 100 miljardia dollaria vuodessa, mutta lupausta ei ole toistaiseksi saavutettu.

-  Tämä voi nousta kynnyskysymykseksi. Kehittyviltä mailta on tullut paljon kritiikkiä siitä, että rikkaat valtiot eivät ole täyttäneet tämän suhteen lupauksiaan, Modéer kertoo.

Neuvoteltavana Glasgow´ssa on myös se, miten iso osa varoista ohjataan ilmastokriisin vaikutuksiin sopeutumiseen ja kuinka paljon itse ilmastokriisin hillitsemiseen.

-  Kaikkien YK:n jäsenmaiden, myös Suomen, tulee investoida myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Vähiten kehittyvät valtiot tarvitsevat tukea.

Modéer kiittelee Suomen ottaneen tärkeän askeleen, kun Glasgow´n ilmastokokouksen kynnyksellä Suomi ilmoitti palaavansa YK:n ilmastosopimuksen alaisen sopeutumisrahaston rahoittajamaaksi.

-  Se oli Suomelta sijoitus tulevaisuuteen ja tuleviin sukupolviin.

Modéerin kanssa keskustelusta saa kuvan, että itse Glasgow´n kokousta tärkeämpää on ilmastohuippukokouksen jälkeinen aika. Päättäjien lähtiessä Glasgow´sta on aika muuttaa valtioiden ilmastotavoitteet teoiksi.

-  Jokaisen maan pitää katsoa nyt omia päästöjään. On hyvin lupaavaa, että ympäri maailmaa nähdään nyt kansallisia ilmastosuunnitelmia, joita hallitukset ajavat eteenpäin.

YK:n kehitysohjelma on pyrkinyt saamaan fossiilisten polttoaineiden tukien laajuuden näkyväksi maailmanlaajuiselle yleisölle juuri Glasgow’n ilmastokokouksen aikana. Modéer toivoo Suomeltakin enemmän verotukseen liittyviä ilmastotoimia. Fossiilisten polttoaineiden tuista tulisi luopua.

-  Miksi laitamme niin paljon rahaa omaan tuhoomme? Mikäli fossiilisten polttoaineiden tuet lopetettaisiin, mahdollisuuksia avautuisi sijoittaa kestäviin ratkaisuihin ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Maailman suurimmilla kasvihuonekaasujen päästäjillä hiilineutraaliustavoitteet on kuitenkin asetettu kauemmas.

EU ja Yhdysvallat tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja Kiina vuoteen 2060 mennessä. Viimeisimpänä nollapäästötavoitteeseen sitoutunut Intia on julistautunut hiilineutraaliksi vuoteen 2070 mennessä.

Modéerin mukaan on ymmärrettävää, että hiilineutraaliuden saavuttaminen vie aikaa. YK:lla ei myöskään ole valtaa velvoittaa valtioita hiilineutraaliuteen. Hiilineutraaliustavoitteisiin kannustetaan sen sijaan tieteeseen pohjautuvalla keskustelulla.

-  Jäsenvaltioiden on ymmärrettävä, että ilmastotoimia kalliimpaa on olla ryhtymättä niihin.

Hän toivoo, että mitä paremmin ilmastotoimien kiireellisyys ymmärretään, sitä enemmän päästötavoitteita kyetään myös aikaistamaan.

-  Monet hätäkellot tulevat soimaan tulevaisuudessa, eivät vain ilmastohuippukokouksissa vaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

STT-Anniina Korpela