Sen viesti on synkkä: nykymenolla Suomi ei saavuta ilmastolain mukaista tavoitettaan vähentää päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä tai saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Myös EU-velvoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta.

Tuoreesta katsauksesta selviää, että tavoitteesta ollaan jäämässä niin päästövähennysten kuin hiilinielujen kasvattamisen osalta.

Suomen suurin haaste on maankäyttösektori, jolla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria. Metsät ja maaperä ovat maankäyttösektorin tärkein nielu. Se on heikentynyt 15 vuotta, ja nykytiedon valossa maankäyttösektorin nettonielukehitys on huomattavasti heikompaa kuin aikaisemmin on arvioitu.

Kansallisessa ilmastolaissa määritelty hiilineutraaliustavoite tarkoittaa, että päästöt saisivat olla enintään hiilinielujen tasolla vuonna 2035. Lain mukaan Suomen kokonaispäästöt saisivat olla enintään 28,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv ) vuonna 2030. Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan lisätoimenpiteitä, joiden suuruusluokka on 19 miljoonan tonnin tasolla.

ENNAKKOTIETOJEN mukaan maankäyttösektorin viime vuoden nielutaso oli hyvin kaukana oletetusta määrästä. Mykkäsen mukaan nielun vahvistamiseksi on valmisteilla toimenpiteitä, mutta niiden mittakaava jää nähtäväksi.

-  Maankäyttösektori on 23 miljoonan tonnin arvoinen murhe. On tärkeintä katsoa, mitkä ovat niitä toimia, jotka tuottavat miljoonia tonneja vuosittaista nielua, Mykkänen sanoo.

Mykkänen sanoo, että isoin tekijä lyhyellä aikavälillä on hakkuiden määrä, josta hän penää yhteiskunnallista keskustelua.

-  Kyllä meidän on löydettävä kestävä metsien käytön taso, jolla metsäsektori löytää arvonlisän kasvua muusta kuin volyymin kasvusta.

Ministerin mukaan toimia linjataan energia- ja ilmastostrategiassa. Hallitusohjelman pohjalta valmistellaan Mykkäsen mukaan ennen kaikkea kiertoaikoihin ja harvennushakkuiden tarkennuksiin liittyviä toimia, joilla hiilinielua parannetaan ilman tehtaiden sulkemista.

Hiilidioksidia voisi Mykkäsen mukaan saada pois kierrosta joko vähentämällä poltettavien sivuvirtojen eli valmistusprosessin sivutuotteiden määrää tai ottamalla hiilidioksidia talteen tehtaiden piipuista.

-  Mittakaavaltaan hiilidioksidin talteenotto tehtaiden piipuista on suurin mahdollisuus, ja sille kehitämme kannusteita.

TÄLLÄ hetkellä on epävarmaa, onnistuuko Suomi taakanjakosektorin EU-velvoitteissa, koska päästöt ovat laskeneet verrattain hitaasti.

Taakanjakosektorin päästöt laskivat viime vuonna hieman yli viisi prosenttia. Sektori sisältää muun muassa maatalouden ja liikenteen, jotka ovat sen suurimmat päästölähteet.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat viime vuonna 11 prosenttia toissa vuoteen verrattuna. Syynä on erityisesti kivihiilen ja turpeen kulutuksen merkittävä lasku. Tavoitteiden näkökulmasta tahti ei ole kuitenkaan riittävä.