Niukka enemmistö EU-parlamentin jäsenistä hylkäsi keskiviikkona aloitteen, jolla olisi kiirehditty parlamentin keskustelua EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta. Esitys nopeutetusta käsittelystä kaatui äänin 300 puolesta ja 379 vastaan.

Esityksen toivat parlamenttiin Euroopan sosialistien ja demokraattien ryhmä, keskustalainen Uudistuva Eurooppa (Renew) ja vihreät.

Valtaosa parlamentin suurimmasta ryhmästä, keskustaoikeistolaisesta EPP:stä, taas äänesti nopeutettua menettelyä vastaan. EPP on kokoomuksen kotiryhmä.

Tämä antaa ilmastotoimiin kriittisesti suhtautuvalle ryhmälle ison vallan neuvotteluissa.

Käytännössä se tarkoittaa, että patriootit nimittävät esittelijän, joka ottaa päävetovastuun parlamentin kannan laadinnasta ja johtaa jäsenmaiden ja komission kanssa käytäviä neuvotteluita parlamentin edustajana. Näin se voi vaikuttaa esimerkiksi esityksen aikatauluun.

Patriooteissa ovat mukana muun muassa Unkarin Viktor Orbanin Fidesz-puolue, Ranskan Marine Le Penin Kansallinen liittouma ja Italian Matteo Salvinin Lega.

OSA MEPEISTÄ on ollut arvellut, että patrioottiryhmä pyrkii nyt viivästyttämään ilmastotavoitetta eikä siitä saada sovittua ennen tämän vuoden YK:n ilmastokokousta.

Vihreiden meppi Maria Ohisalo kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että asia on valtava takaisku EU:n ilmastopolitiikalle.

-  Vastuu neuvottelujen aloittamisesta, etenemisestä ja aikataulusta on äärioikeistolaisilla ilmastodenialisteilla, kun äärioikeistolainen Euroopan patriootit -ryhmä kaappasi tiistaina itselleen neuvotteluvastuun, hän sanoi.

Ohisalo syytti myös kokoomuksen valinneen puolensa ja ”seisovan äärioikeiston rinnalla” äänestäessään nopeutettua menettelyä vastaan.

Esittelijän tehtäviä jaetaan käytännössä huutokauppana pistejärjestelmän avulla: kukin ryhmä saa jaettavaksi pisteitä kokonsa mukaan. Patriootit onnistui ilmeisesti voittamaan kaikki muut ryhmät pisteillään.

-  Vihreillä on ollut se käsitys, että EPP:n ja demareiden piti tarjota pisteitä eniten. Mutta jostain syystä kumpikaan niistä ei tarjonnut enemmän pisteitä kuin patriootit, ja asia päätyi patriooteille, kuvasi vihreiden meppi Ville Niinistö Strasbourgissa STT:lle.

SUOMALAISISTA EPP:n euroedustajista kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja Aura Salla tukivat ryhmänsä vähemmistössä nopeutettua menettelyä, kun taas Mika Aaltola ja Pekka Toveri äänestivät sitä vastaan.

EPP:ssa vastaan äänestäneet edustajat puolustautuivat sanomalla, että esityksessä ei äänestetty ilmastolaista vaan sen menettelystä.

-  Komission ehdotus on ollut pöydällä viikon. Työskentelemme sen parissa, arvioimme sitä ja yritämme parantaa sitä. Emme halua tarpeettomia viivästyksiä, emme halua umpikujia, haluamme vain käsitellä tätä ehdotusta tämän talon normaaleilla menettelyillä, sanoi EPP:n meppi Jeroen Lenaers Politico-lehdelle.

PARLAMENTIN enemmistö voisi periaatteessa kiertää raportöörin eli esittelijän tehtävän luomalla vaihtoehtoisen enemmistön muiden puolueiden neuvottelijoiden kesken, vihreiden Ville Niinistö sanoo.

Tähänkin vaadittaisiin tosin mukaan EPP:n tuki.

-  Minulla on sellainen aavistus, että tämä on ollut EPP:n luoma konstruktio, jossa he piilossa patrioottien selän takana yrittävät vesittää tätä tavoitetta, Niinistö sanoi.

Niinistö sanoo pelkäävänsä, että tavoitteeseen pyritään nyt saamaan mukaan lisää joustomekanismeja ja kolmansista maista ostettuja päästövähennyksiä. Komission viime viikolla esittelemässä versiossa niiden osuus olisi kolme prosenttia päästövähennyksistä.

-  Nämä voivat olla täyttä höttöä, jos eri maat laskevat hyväkseen samoja asioita monta kertaa. Ja lopputulos on, että ilmasto lämpenee, mutta luvut näyttävät paremmilta.

Ohisalon mukaan ilmastolain päivitys tulee kyllä normaalilla tavalla käsittelyyn europarlamenttiin, jossa ryhmä tulee tekemään kaikkensa tavoitteen saavuttamiseksi.

-  2040-tavoite ei ole aikakriittinen ainoastaan siksi, että ilmastonmuutoksen katastrofaaliset seuraukset ovat jo täällä. Se näkyy kenelle tahansa punaisena helottavista sääkartoista Euroopassa. Viivästyminen vesittäisi EU:n valmistautumisen marraskuussa pidettävään YK:n COP30-ilmastokokoukseen Brasiliassa ja siinä samalla koko EU:n ulkopoliittisen uskottavuuden ilmastoasioissa, hän kirjoittaa.

VIIME VIIKOLLA EU-komissio esitteli uuden ilmastotavoitteensa, jossa se esitti 90 prosentin päästövähennystä vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

Sen on arvioitu jo ennakkoon kohtaavan vastustusta johtuen niin hallituksissa kuin EU-parlamentissa vallassa olevista puolueista, jotka suhtautuvat kielteisesti ilmastotoimiin.

Samaan aikaan tiedeyhteisö on yksimielinen siitä, että päästöjä on leikattava. Esimerkiksi EU:n Ilmastopaneeli on suosittanut 90 prosentin leikkauksia vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasosta.

EU:n ilmastopalvelu Copernicus toteaa, että Euroopan ilmasto on lämmennyt kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin, mikä tekee Euroopasta yhden nopeimmin lämpiävistä maanosista.

Ilmastonmuutos aiheuttaa Euroopassa muun muassa kuivuutta, erittäin kuumia lämpötiloja ja jäätiköiden sulamista.

Kesäkuun lopussa Euroopassa koettiin ennätyskova helleaalto, jossa kuumuusennätyksiä rikkoutui muun muassa Espanjassa.

Asiantuntijat ovat varoittaneet, että ilmastonmuutoksen myötä voimakkaat helleaallot yleistyvät entisestään. Helleaalto on aiheuttanut myös maastopaloja ja kuolemantapauksia Euroopassa.

Teksti: STT / Sanna Raita-aho