Liiton työsuhdelakimies Satu Tähkäpää sanoo pääongelman olevan esityksen epämääräisyydessä ja tulkinnanvaraisuudessa.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen lakiesityksessä henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutettaisiin niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.

Potkut voisi jatkossa antaa, mikäli työnantaja katsoo niihin olevan työntekijän moitittavaan menettelyyn tai puutteelliseen työsuoritukseen liittyvä peruste.

Esityksen onkin pelätty lisäävän mielivaltaisten ”pärstäkerroinpotkujen” sekä erilaiseen syrjintään liittyvien irtisanomisten mahdollisuutta. Toisaalta useat oikeusoppineet ovat arvioineet, että vaikka laki menisi esitetyssä muodossa läpi, se ei olisi niin suuri muutos nykytilanteeseen eikä madaltaisi irtisanomissuojaa läheskään niin paljon kuin työnantajat odottavat.

Lain soveltamisen rajat määrittyvät vasta käytännössä, ja se voi tietää paitsi työttömyysturvamenojen myös oikeuteen asti vietyjen kalliiden työriitojen lisääntymistä.

– Tämä on erittäin todennäköistä. Joka tapauksessa kestää vuosia, ennen kuin mahdolliset muutosten tuoma uusi linja muotoutuu, Tähkäpää arvelee.

ESITYKSESSÄ on muitakin yksipuolisesti työnantajien etua ajavia kohtia. Työnantajan velvollisuus selvittää, onko irtisanominen mahdollista välttää tarjoamalla muuta työtä eli niin sanottu takaisinottovelvoite rajattaisiin koskemaan vain tilanteita, joissa työntekijän edellytykset tehdä työtä ovat muuttuneet työsuhteen aikana.

Lisäksi velvollisuuteen antaa työntekijälle varoitus tehtäisiin muutoksia, jotka ovat Insinööriliiton mukaan erityisen ongelmallisia ja huolestuttavia.

Käytännössä esitys voi johtaa siihen, että työntekijän pieni ja tahatonkin rikkomus esimerkiksi tietojärjestelmien käytössä saattaisi johtaa suoraan irtisanomiseen.

Voimassa olevan lain mukaan henkilöperusteisiin potkuihin vaaditaan yksi varoitus, mikäli kyse ei ole erityisen vakavista työvelvoitteiden laiminlyönti- tai rikkomistilanteista.

– Esityksen perusteluissa ei kerrota, milloin työnantajan ei nimenomaisesti tarvitsisi antaa varoitusta. Kansainvälisillä konserneilla ja yrityksillä on kymmenien tai jopa satojen sivujen mittaisia, yksityiskohtaisia code of conduct -liitteitä, joiden lopussa vain todetaan, että niiden noudattamatta jättäminen voi johtaa työsuhteen päättämiseen. Ajatus, että vaikkapa intran tai henkilöinfon ohjeilla voisi välttyä varoituksen antamiselta, on täysin kohtuuton ja kestämätön, Satu Tähkäpää painottaa.

HALLITUS on perustellut potkulakiaan keinona pienten ja keskisuurten yritysten työllistämisen helpottamiseen. Tästä ei kuitenkaan ole minkäänlaista tutkimusnäyttöä.

– Eikä tietysti voikaan vielä olla. Mutta mikäli ajatus on, että irtisanottujen henkilöiden tilalle palkattaisiin työttömiä, sille ei löydy mitään perusteluja nykytyömarkkinoiden toiminnasta, Tähkäpää sanoo.

Esitystä puolustavissa puheenvuoroissa vedotaan kärkkäästi myös siihen, että jos työntekijä vain hoitaa työnsä ”kunnolla”, tällä ei ole pelkoa henkilöperusteisista potkuista.

– Perusongelma on juuri se, että esitys jättää epämääräisyydessään valtavasti jousto- ja liikkumavaraa siihen, minkä kaiken työnantaja voi halutessaan tulkita esimerkiksi alisuoriutumiseksi, moitittavaksi menettelyksi tai sen toistuvuudeksi, kun termien sisältöä ei ole määritelty eikä avattu. Tämä on vakava riski työntekijän oikeusturvalle, Satu Tähkäpää kertaa.

INSINÖÖRILIITTO sanoo lausunnossaan, että esityksen mukaisen potkujen helpottamisen jälkeen henkilöperusteinen irtisanominen ei täyttäisi työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn kriteerejä, joilla työttömyysturvan maksamiseen tulee 45 päivän karenssi.

Yhdistettynä hallituksen jo tekemiin ulkomaalaislainsäädännön kiristyksiin muutokset liiton mukaan todennäköisesti myös heikentäisivät entisestään Suomen vetovoimaa kansainvälisillä työmarkkinoilla.

Lausuntojen antamisen määräaika päättyy maanantaina 7. huhtikuuta. Perjantai-iltapäivällä 4. huhtikuuta mennessä lausunnon esityksestä oli jättänyt Insinööriliiton lisäksi 15 eri toimijaa.

Juttua muokattu pe 4.4. klo 15.34: korjattu nykylain mukainen käytäntö kahdesta yhdeksi varoitukseksi.