Hallitus on helpottamassa työntekijän irtisanomista niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.

Vaalitentissä kysyttiin osallistujien kantaa siihen, onko irtisanomissuojaa tarpeellista heikentää myös kunnissa ja hyvinvointialueilla. Asia ratkeaa työmarkkinoilla.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ei kannattanut asiaa. Hän muistutti, että tällä hetkellä esimerkiksi sote-alueella jää ihmisiä työttömiksi. Muutos loisi epävarmuutta vaikkapa siihen uskaltavatko ihmiset perheellistyä.

Yritykselle irtisanominen on iso asia, Purra painotti.

– Joskus näissä ajatuksissa heijastuu sellainen kuvitelma, että työnantajan edun mukaista olisi vain päästä ihmisestä eroon, eihän se pidä paikkaansa. Työnantajan kannattaa pitää hyvästä työntekijästä kiinni.

MYÖS Karoliina Partanen piti potkulaki-nimitystä kyseenalaisena.

– Ketään ei tulla jatkossakaan irtisanomaan syrjivin perustein tai perusteilla joita ei ole kirjattu lakiin. Ja mikäli näin tapahtuu, edelleen työntekijällä on mahdollisuus esimerkiksi ammattiliittonsa avulla riitauttaa nämä riidat toimivaltaisessa tuomioistuimessa ja hakea päätös sille, onko työnantaja toiminut oikein.

Partasen mukaan peruste uudistukselle on se, että yritykset haluavat työllistää enemmän työntekijöitä.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kyseli, tietääkö hallitus, mitä se on tekemässä.

– Eihän tässä ole kyse tuotannollisista, suhdanteisiin liittyvistä irtisanomissyistä. Tässä on kyse henkilökohtaisen irtisanomissuojan heikentämisestä. Se näyttää nyt tällä hetkellä olevan hallitukselta täsmätoimi nimenomaan naisvaltaisten alojen irtisanomissuojan heikentämiseksi, Lindtman kritisoi voimakkaasti hallitusta.

Hän sanoi, että nyt esimerkiksi kaupan myyjät joutuvat taistelemaan, että saisivat edes samat palkat tai ehdot kuin teollisuudessa.

– Kyllä tämä nyt vaikuttaa siltä, että niin syvään kyykkyyn suomalainen palkansaaja, erityisesti naiset, lähihoitajat, keittäjät, opettajat ja muut eivät voi mennä, etteikö sieltä Riikka Purra ja perussuomalaiset tulevat aina ja lyövät vielä kerran päähän ja sanovat, että ei riitä. Tämä ei missään tapauksessa ole oikein eikä tämä ratkaise mitään ongelmaa etenkään julkisella sektorilla, Lindtman jatkoi.

Myöhemmin keskustelussa Riikka Purra sanoi vasemmistopuolueiden linjan muistuttavan ”jostakin taisteluiden ajasta, jota ei tänä päivänä pitäisi olla”.

LINDTMANIA säesti vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela. Hän sanoi, että työnantaja on lopulta se, joka määrää asioista.

Hänestä hallituksen politiikassa on kyse vallansiirrosta työntekijältä työnantajille. Tällaisia esityksiä on monia.

Koskelan mukaan esitys ei lisää työllisyyttä, mutta se lisää työelämän epävarmuutta.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, ettei näe julkisella puolella isompia tarpeita irtisanomissuojan heikentämiseen.

– Yksityisen puolen suhteen haluamme kuulla varmasti asiantuntijanäkemyksiä työnantajapuolelta mutta myös palkansaajapuolelta, miten tähän asiaan suhtaudutaan. Tässä on vasta (laki)luonnos liikkeellä.

Kokonaisuutenaan hallituksen linja näyttäytyy Kaikkosen mielestä aika yksipuolisena, palkansaajapuolta näytetään kuunneltavan heikosti.

HALLITUSPUOLUEISTA kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah (r.) ja Anders Adlercreutz (r.) puolustivat irtisanomissuojanmuutoksia.

Essayah sanoi, ettei usko, että mikään yritys huviksensa irtisanoo. Työntekijöistä halutaan pitää kiinni. Hän tuntui uskovan, että lakimuutos lisäisi työllisyyttä.

Adlercreutz sanoi, että kuntakentällä ja hyvinvointialalla on työvoimapula.

– Heitä tarvitaan eikä kukaan irtisano mielivaltaisesti.

Adlercreutzista on järkevä pohtia keinoja, joilla työllisyyttä saadaan nostettua.

Adlercreutz kertoi myös haluavansa Ruotsin tavoin työntekijöiden edustuksen yritysten hallintoon.

Hän sanoi myös, että esimerkiksi lakiesitykseen liittyvässä varoitusmenettelyssä saattaa olla tarkentamisen tarvetta.