Saarivaltio aloitti jäsenyysneuvottelut jo kertaalleen Islantia kovalla kädellä runnelleen finanssikriisin jälkimainingeissa vuonna 2010, mutta neuvottelut keskeytettiin vuonna 2013 hallituskokoonpanon vaihduttua euroskeptisemmäksi.

- He esittävät suuria lukuja EU-jäsenyyden kustannuksista islantilaisille, mutta he eivät pysty lainkaan osoittamaan, mihin nämä luvut perustuvat, Aevarsdottir sanoi STT:n puhelinhaastattelussa.

Aevarsdottiria on ärsyttänyt myös se, miten vastustajat antavat ymmärtää, että lauantain äänestyksessä olisi kyse EU-jäsenyydestä. Oikeasti nyt äänestetään vasta jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta.

Unioniin liittymisestä järjestetään aikoinaan oma kansanäänestyksensä, jos nyt jäsenyysneuvottelut päädytään aloittamaan uudelleen.

BRYSSELISSÄ toimivan European Policy Centre -ajatushautomon Islanti-asiantuntijan Tobias Etzoldin mukaan Islannissa kansanäänestyksen alla käyty keskustelu on ollut polarisoitunutta ja repivää.

- Tässä on ollut paljon tunteita pelissä, ja maa on jakautunut kahtia asiassa, Etzold sanoi STT:lle.

Pääkaupunki Reykjavikissa ja sen lähialueilla – missä asuu yli puolet islantilaisista – enemmistö kannattaa EU-jäsenyysneuvotteluiden aloittamista, kun taas maaseutuväestöstä suurin osa on vastaan.

Erityisesti asiaa vastustavat kalastuksessa ja maataloudessa työskentelevät ihmiset. Kalastus ja kalanjalostus ovat yksi Islannin talouden tärkeimmistä kulmakivistä. Alalla työskentelevät pelkäävät, että EU ja sen kalastuskiintiöt tuhoaisivat teollisuuden.

Samoin maatalousala pelkää, että EU:lta ei heruisi riittävästi ymmärtämystä erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa toimivalle Islannin maataloudelle.

- Itsemäärämisoikeudesta luopuminen kalastuksessa olisi islantilaisille iso juttu, ei pelkästään kalastuksen taloudellisen merkityksen vuoksi, vaan myös koska kalastus on Islannissa osa kansallista itseymmärrystä, Etzold sanoo.

JOS ISLANTI päättää käynnistää neuvottelut, ne voisivat Etzoldin mukaan edetä varsin ripeästi. Maa on jo entuudestaan Euroopan talousalueen Etan ja Schengen-alueen jäsen.

Kalastusasioistakin sopiminen voisi Etzoldin mukaan sujua nyt astetta helpommin kuin 2010-luvun alussa, kun Britannia ei enää ole EU:n jäsen.

Islanti ja Britannia olivat viime vuosisadan jälkipuoliskolla toistuvasti napit vastakkain kalastusasioissa, mikä johti pahimmillaan niin sanottuihin turskasotiin maiden välillä.

EU:n jäsenenä Islantia tuskin voitaisiin nähdä ennen vuosikymmenen vaihdetta, sillä jäsenyys edellyttäisi Islannin perustuslain muuttamista, mikä veisi aikaa, Etzold arvioi.

TURVALLISUUSPOLITIIKKA on jäänyt kampanjoinnissa yllättäen sivuosaan.

Presidentti Donald Trumpin havittelut Grönlannin liittämiseksi osaksi Yhdysvaltoja huolestuttivat islantilaisia vielä keväällä. Se saattoi olla syy kansanäänestyksen aikaistamiseen ensi vuodesta tähän syksyyn.

Nyt keskeisiä kysymyksiä on ollut talous.

EU-kannattajia houkuttaa yhteisvaluutta euron vakaus, kun nyt maailmantalouden myräkät heittelevät Islannin kruunua – yhtä maailman pienimmistä valuutoista – kuin lastua lainehilla.

Monet islantilaiskuluttajat ovat perin juurin kyllästyneitä maan korkeisiin korkoihin ja samanaikaiseen korkeaan inflaatioon.

Äskettäisessä mielipidekyselyssä jäsenyyden vastustajilla oli johtoasema prosenttiluvuin 54-46, mutta pieni enemmistö on silti kannattanut neuvotteluiden aloittamista.

Tässä ei ole tutkijan mielestä ristiriitaa.

- On luonnollista, että islantilaiset haluavat nähdä, millainen liittymissopimus EU:lla on tarjottavana ennen kuin he päättävät, kannattavatko he jäsenyyttä vai eivät, Tobias Etzold sanoo.

Teksti: STT / Tuomas Savonen