Yleisradioyhtiö RUV kertoi sunnuntaina, että kun viimeisetkin äänet oli laskettu, neuvottelujen vastustajat olivat keränneet äänistä 52,8 prosenttia ja kannattajat 47,2 prosenttia.

Äänestyksen edellä keskusteluun nousivat etenkin kotimaiset ja talouteen liittyvät kysymykset. Ulkopolitiikka ja presidentti Donald Trumpin pyrkimykset kaapata Grönlanti itselleen jäivät pienempään rooliin.

Islannissa kysymys kalastuksesta on erityisen herkkä, ja monet islantilaiset vastustivat ajatusta, että päätäntävaltaa kalastuksesta siirrettäisiin EU-tasolle.

EI-ÄÄNIÄ annettiin runsaat 118 000, kyllä-ääniä kertyi yli 105 000. Äänestysvilkkaus oli korkea ja äänioikeutetuista ääntään käytti 82,5 prosenttia. Tätä ahkerammin islantilaiset ovat äänestäneet viimeksi finanssikriisin aikana vuoden 2009 parlamenttivaaleissa, jolloin uurnilla kävi 85,1 prosenttia.

Islanti haki EU-jäsenyyttä talouskriisin jälkimainingeissa vuonna 2009, mutta jäädytti neuvottelut. kun hallitus vaihtui vuonna 2013 ja valtaan tulivat EU-jäsenyyden vastustajat.

Norjan tavoin Islanti kuuluu Euroopan talousalue Etaan. Maa on myös puolustusliitto Naton jäsen, eikä sillä ole omia varsinaisia asevoimia.