Valtioneuvoston tilaama laaja arviointi osoitti, että yhdenvertaisuussuunnittelu on auttanut monia työpaikkoja parantamaan tilannetta ja noudattamaan niille asetettua lakisääteistä yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta.

– Tehtävää on kuitenkin paljon. Yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan usein vain muodon vuoksi, jolloin suunnittelun tavoitteet eivät aina toteudu työpaikoilla lain hengen mukaisesti, erityisasiantuntija Miika Sahamies Akavasta arvioi tiedotteessa.

– Iso osa syrjintätapauksista jää pimentoon ja viranomaisten tietoon tulevien syrjintätapaukset valikoituvat syrjintäperusteittain ja elämänalueittain, mikä vaikeuttaa puuttumista yksilön kohtaamaan syrjintään.

– Hallitusohjelmaan kirjattu yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus pitää toteuttaa. Yksilön oikeussuojaa voidaan parantaa yhdenmukaistamalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeja.

Akavan mielestä työpaikkojen käytännöissä pitää ottaa huomioon ihmisten monimuotoisuus ja luoda puitteet vähemmistöryhmien ja heikommassa asemassa olevien osallisuudelle. Esimerkiksi se ottaa anonyymin rekrytoinnin ja joustavat työskentelyjärjestelyt.

Akava pitää myönteisenä, että yhdenvertaisuus on edistynyt työpaikoilla monin tavoin, vaikka kehityskohteita on jäljellä. Yhdenvertaisuuslaki on lisännyt yhdenvertaisuusasioiden näkyvyyttä ja syrjintätapausten esiin tulemista.

– On myönteistä, että arvioinnin perusteella yhdenvertaisuussuunnittelu on auttanut työpaikkoja parantamaan yhdenvertaisuutta ja noudattamaan lakisääteistä yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitettaan, Sahamies toteaa.

Hänen mukaansa edut ovat kuitenkin tulleet esille useimmiten vain silloin, kun henkilöstö on voinut osallistua suunnitelman laatimiseen ja siitä on tiedotettu riittävästi.

– Henkilöstön mukaan ottaminen on työpaikoille tehokkain keino hyötyä yhdenvertaisuussuunnittelusta.