Laki muun muassa linjaa heprean olevan Israelin kansallinen kieli ja sanoo, että juutalaissiirtokuntien perustaminen on kansallisen edun mukaista.

Israel on perustamisestaan asti ollut virallisesti juutalaisvaltio, mutta uusi laki vie tämän retoriikan astetta pidemmälle.

Tähänkin asti heprea ja arabia ovat olleet Israelin viralliset kielet. Uudessa laissa arabian kielelle myönnettiin erityisasema, mutta ei samaa kansallisen kielen asemaa kuin heprealle.

– Tämä on määräävä hetki Israelin valtion historiassa. Tämän jälkeen kielemme, kansallishymnimme ja lippumme ovat kiveen hakattuja, lakia tukenut Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sanoi.

Israelin parlamentti knesset hyväksyi lain myrskyisän keskustelun jälkeen äänin 62–55. Lain hyväksymisen jälkeen monet knessetin arabijäsenet osoittivat mieltään repimällä lakipapereita. Knessetin jäsen Ayman Odeh kuvaili lakia ”demokratiamme kuolemaksi.”

Maltilliset poliittiset voimat ovat pelänneet lain radikalisoivan monia Israelin arabikansalaisia. Noin viidennes Israelin asukkaista on arabeja. Lakia vastustivat myös monet huomattavat amerikanjuutalaiset.

Laissa oli valmisteluvaiheessa pykälä, jonka katsottiin mahdollistavan pelkästään juutalaisille sallittujen yhteisöjen perustamisen. Se kuitenkin keräsi rajua kritiikkiä Israelin presidenttiä Reuven Rivliniä myöten, minkä jälkeen pykälää muokattiin aiemmin tällä viikolla.