Maanantaina Gazaan pääsi vasta kolmas avustussaattue kaksi viikkoa sitten alkaneen sodan aikana. Viikonlopun aikana Gazaan pääsi kahdessa erässä yhteensä 34 kuorma-autoa, ja maanantaina Rafan rajanylityspaikan kautta Egyptistä Gazaan ajoi toistakymmentä kuorma-autoa.

YK:n arvion mukaan Gazan asukkaat tarvitsisivat päivittäin ainakin 100 kuorma-autollista apua selviytyäkseen, koska alue on riippuvainen ulkoisesta avusta.

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen-toimiston viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta sanoo STT:lle, että avustusjärjestön näkökulmasta on tärkeintä, että avustuskuljetusten ja -työntekijöiden turvallisuus pystytään takaamaan. Samaa sanoo myös YK:n lastenjärjestö Unicefin Suomen-toimiston humanitaarisen avun asiantuntija Maija Liakka.

- Pyyntömme on se, että rajat avataan mahdollisimman pian ja avustustarvikkeiden määrää lisätään merkittävästi ja että taataan se, että ne voidaan toimittaa turvallisesti ja ihmisiä voidaan hoitaa turvallisesti.

VÄKIPARTA muistuttaa, että sairaaloiden tai avustuskuljetusten ei pitäisi joutua edes sivullisina kärsimään sotilaallisista iskuista. Nyt vaurioita on tullut myös sellaisiin sairaaloihin, joissa Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöllä on ollut työntekijöitä.

Unicefin Liakan mukaan nyt rajan yli päässyt apu ei ole sitä luokkaa, mitä se on ollut ennen tämänhetkistä tilannetta. Hän kertoo, että Unicef oli lauantaina 20 perille päässeen rekan mukana toimittamassa puhdasta juomavettä Gazaan.

- Siellä oli yli 44 000 juomavesipulloa, mikä on tietenkin tosi vähän tarpeeseen nähden. On arvioitu, että se riittäisi vain yhdeksi päiväksi noin 22 000 ihmiselle. Tämä määrä on vain noin neljä prosenttia siitä, mitä yleensä Gazaan viedään. Eli vertailuna siihen tilanteeseen ennen tätä eskalaatiota, Liakka sanoo STT:lle.

- Juomaveden suhteen tilanne on kestämätön. Juomavesi on äärimmäisen tärkeää, mutta vettä tarvitaan myös peseytymiseen, astioiden pesemiseen ja niin edelleen.

GAZAN rajaa kontrolloivat Israel ja Egypti, joiden kanssa avustuskuljetuksista on neuvotellut myös Yhdysvallat. Valkoinen talo sanoi sunnuntaina, että Israel oli luvannut mahdollistaa avustuskuljetusten jatkumisen.

Miksi Israel sitten päästää avustuskuljetuksia Gazaan niin hitaasti? Israelin Suomen-suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov vastaa STT:lle, että Gazan todellinen humanitaarinen kriisi on Hamasin panttivankien tilanne.

Hamas otti 7. lokakuuta alkaneen hyökkäyksensä yhteydessä Israelin mukaan noin 200 panttivankia. Heidän joukossaan on myös lapsia.

Ben-Yaakov korostaa toistuvasti, että Israelin näkökulmasta Hamas on syypää Gazan tilanteeseen.

Israelin suurin huoli on, että avustuskuljetukset päätyvät Hamasille. Ben-Yaakov ei osaa arvioida, kuinka paljon kuljetuksien sisällöstä päätyisi Hamasin käsiin tai käytettäisiin Hamasin terroritekoihin. Lähettiläs sanoo, että hänellä ei ole antaa tietoa apumäärästä, joka päätyisi Hamasin käsiin.

Ben-Yaakovin mukaan Israel varmistaa, että apu ei päädy Hamasin käsiin. Hän sanoo, ettei tiedä, miten se varmistetaan, vaan että asia on asevoimien käsissä.

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Väkiparta luottaa siihen, että apu menee perille sitä tarvitseville.

- Meillähän on yli 50 vuoden kokemus konfliktialueilla toimimisesta. Kyllä me kaikkemme teemme, että apu saavuttaa nimenomaan ne tarpeessa olevat potilaat, Väkiparta kertoo.

- Konfliktitilanteissa tietysti kaikki on aina mahdollista, mutta olemme kaikenlaisten ryhmien kanssa olleet neuvotteluissa muissakin konflikteissa.

Unicefin Liakka korostaa, että Unicef ja YK ovat jo pitkään toimittaneet humanitaarista apua Gazaan eikä avun toimittaminen alueelle ole uutta.

- Tässä on hyvä muistaa se, että Unicefilla ja YK:lla ylipäätänsä on hyvin vankka ja systemaattinen tapa monitoroida hätäaputarvikkeiden jakamista humanitaarisissa tilanteissa ympäri maailman, että apu pääsee sitä eniten tarvitseville, Liakka sanoo.

- Mekanismit ja toimijat ovat hyvin kokeneita ja ammattimaisia.

KYSYTTÄESSÄ Israelin suurlähettiläältä Ben-Yaakovilta, miten suomalaisten tulisi reagoida uutiskuviin hädässä olevista palestiinalaislapsista, hän sanoo, että suomalaisten tulisi käskeä Hamasia laskemaan aseensa.

- Israelilla ei ole mitään tekemistä minkään tämänhetkisen humanitaarisen kriisin kanssa Gazassa. Kaikki on Hamasin syytä.

Hamas teki Gazasta yllätyshyökkäyksen Israeliin 7. lokakuuta, minkä jälkeen Israel on tulittanut toistuvasti Gazan kaistalle. Gaza on ollut Hamasin valtaantulon jälkeen – yli vuosikymmenen – saarrettuna. Hamasin hyökkäyksen jälkeen Israel ilmoitti niin sanotusta täydestä saarrosta, jolla se muun muassa esti ruoka-, vesi- ja sähkötoimitukset Gazaan.

Noin Espoon kokoisella Gazan alueella asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä.

LÄÄKÄRIT Ilman Rajoja on toiminut Gazassa vuosikymmenten ajan. Ennen tämänhetkistä konfliktin eskaloitumista järjestöllä oli alueella 300 paikallista työntekijää ja muutamia kansainvälisiä avustustyöntekijöitä. Nyt kansainväliset työntekijät ovat poistuneet, eivätkä järjestön omat klinikat pysty toimimaan. Paikalliset työntekijät tukevat edelleen Gazan sairaaloita.

Kirurgia on merkittävä osa järjestön toimintaa, mutta nykyolosuhteissa leikkausten tekeminen käy yhä vaikeammaksi.

– Meidän työntekijämme ovat pystyneet tekemään niitä ensimmäisiä ja akuuteimpia leikkauksia, mutta jälkihoito on jäänyt eikä ole pystytty oikein tekemään useampia leikkauksia. Nythän siellä alkavat olla lääkkeet loppu, ja suurempia operaatioita on mahdotonta tehdä esimerkiksi ilman kipulääkkeitä, sanoo viestintäpäällikkö Väkiparta.

Väkiparran mukaan sähkö ja polttoaine generaattoreihin ovat sairaaloille yhtä välttämättömiä kuin lääkinnällinen apu.

- Nythän viimeisimmissä avustuskuljetuksissa polttoainettakin saatiin sisään, mutta lauantaina ensimmäisissä ei polttoainetta ollut mukana. Ilman polttoainetta ei sairaaloita voi pyörittää. Ei pimeässä voi ketään leikata, ja tehohoito ilman sähköä on mahdotonta.

PULAA Gazassa on aivan kaikesta. Lääkärit Ilman Rajoja tyhjensi viikonloppuna viimeiset varastonsa Gazassa ja luovutti ne paikallisille sairaaloille.

- Viime viikolla meille tuli tietoja kollegoilta paikan päältä, että palovammoja on hoidettu ihan tavallisella saippualla, kun ei saada kunnon desinfiointiaineita, Väkiparta kertoo.

Hän korostaa, että vaikka ilmaiskujen seurauksena syntyvät, leikkausta vaativat vammat ovat dramaattisempia ja saavat enemmän huomiota, tarvitsevat myös esimerkiksi pitkäaikaissairaat edelleen hoitoa.

- On hyvä pitää mielessä, että sairaanhoidon tarpeet ovat muutakin kuin puhtaasti konfliktin seurauksena syntyvää. Naiset edelleen synnyttävät, ja diabetespotilaat tarvitsevat edelleen lääkitystä.

UNICEFIN Liakka korostaa, että tilanne on lapsille humanitaarinen katastrofi. Gazan väestöstä lähes puolet on lapsia. Tuhansien kuolleiden joukossa on lapsia, ja satoja tuhansia lapsia on joutunut jättämään kotinsa.

- Jokainen voi varmaan kuvitella, miltä tuntuu olla lapsi sellaisessa tilanteessa. Psykososiaalisen tuen tarve on aivan valtava.

Liakka kertoo, että palestiinalaisväestöstä Itä-Jerusalemissa, Gazassa ja Länsirannalla 40 prosenttia on elänyt humanitaarisen avun varassa jo ennen tilanteen uutta kärjistymistä. Gazassa osuus on hänen mukaansa vielä korkeampi.

Humanitaarinen apu lapsille on Gazassa tarkoittanut muun muassa elintärkeitä terveydenhuollon palveluita raskaana oleville naisille ja vastasyntyneille sekä ruoka-apua alle viisivuotiaille lapsille, mielenterveysapua ja psykososiaalista tukea sekä käteisapua perheiden perustarpeita varten.