Heinäluoma on huolissaan Rakennusteollisuuden eilen julkaisemasta suhdannekatsauksesta, jonka mukaan rakennusalan kriisi ei näytä hellittävän.

Erityisen synkältä luvut näyttävät dramaattisesti supistuneessa asuntotuotannossa, kun asuntoja rakennetaan nyt vähiten sitten 1940-luvun. Samaan aikaan Suomen kaupungit kasvavat. Esimerkiksi Helsingissä asukasmäärä kasvoi viime vuonna ennätyksellisen paljon lähes 11 000 hengellä ja 1,6 prosentilla. Myös maahanmuutto painottuu kaupunkeihin, Heinäluoma muistuttaa.

– On ilmeistä, että istumme tikittävän asuntopulan pommin päällä ja suomalaiset joutuvat niittämään pian sitä, mitä hallitus on kylvänyt jättäessään rakennusalan oman onnensa nojaan, hän toteaa tiedotteessa.

– Juuri tämä tekee rakennusalan kriisistä niin vahvasti poliittisen ongelman, jota pitäisi ratkoa pitkäjänteisellä asuntopolitiikalla. Näin suuri kriisi edellyttäisi parempaa kykyä nähdä pitkälle kuin hallituksella nyt näyttää olevan.

– Nyt tarvitaan muutamia tehokkaita kohdennettuja toimia, jotta ala selviää pahimman yli ja pitkäkestoiset vauriot estetään.

SDP on esittänyt lukuisia keinoja, joilla rakennusalaa voitaisiin tukea. Valtion tukemaa asuntotuotantoa pitää käyttää suhdannepoliittisena välineenä ja siksi korkotuki- ja avustusvaltuuksia pitäisi nostaa etenkin erityisryhmien rakentamisessa.

– Onneksi hallitus on nyt myös tähän tarttunut ja luvannut, että korkotukilainavaltuuksia korotettaisiin hallituksen vuoden 2024 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä. Tämä on tervetullutta, mutta riittämätöntä. Nyt tarvitaan päätös myös erityisryhmien avustusvaltuuden nostamisesta päätös, sillä siellä on hankkeita jonossa.

Lisäksi uusien asuntojen kauppaa voitaisiin Heinäluoman mielestä vauhdittaa palauttamalla asuntolainan korkovähennys ja vapautus varainsiirtoverosta ensiasunnon ostajille.

– Hallituksen pitäisi myös tarttua korjausrakentamisen vauhdittamisen välineisiin, joiden toimivuudesta on näyttöä finanssikriisin ajoilta.

HEINÄLUOMA muistuttaa myös valtion ja kaupunkiseutujen välisten maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten (MAL) merkityksestä rakennusalalle. Valtion pitäisi vauhdittaa näitä neuvotteluja.

– Juuri nyt olisi tärkeää sopia keskeisten kaupunkiseutujen kanssa asuntotuotannon ja kaupunki-infran toteutuksesta ja rahoituksesta. Kuntien ja valtion investoinnit ovat keskeisessä asemassa rakennusalan työllisyyden kannalta, ja valtion oikein kohdistetulla tukiosuudella voidaan vauhdittaa kuntien investointeja.

MAL-sopimuksiin olisi syytä lisätä alueellisten kaupunkiuudistuskohteiden investointiavustus sekä asuntotuotantotavoitteissa pitää kiinni kirjauksesta ARA-osuudesta myös jatkossa, Heinäluoma esittää.

– Ja helsinkiläisenä toivon myös sitä, että hallitus luopuisi päätöksestään lopettaa asumisoikeusasuntojen rakentaminen kokonaan. ASO-asunnot ovat erityisesti kasvukeskuksissa tärkeä välimalli, joka ehkäisee alueiden eriytymistä.