Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Kotimaa

6.8.2019 09:38 ・ Päivitetty: 6.8.2019 09:38

Itä-Suomen yliopistossa havaittiin yhteys kananmunan sisältämän ravintoaineen ja pienemmän dementiariskin välillä

Erityisesti kananmunissa ja lihassa esiintyvän koliiniyhdisteen saanti on yhteydessä pienempään dementian riskiin. Asia ilmenee heinäkuun lopussa American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä julkaistusta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Eniten fosfatidyylikoliinia saaneen neljänneksen riski sairastua dementiaan oli 28 prosenttia pienempi kuin vähiten ravintoainetta saaneella neljänneksellä. Havainto tehtiin ensimmäistä kertaa, ja vaatii siten vielä vahvistusta tulevista tutkimuksista.

Tutkijoiden mukaan havainnot ovat merkittäviä, sillä dementiaan johtanut muistisairaus on yli 50 miljoonalla ihmisellä maailmassa. Määrä on kasvussa väestön ikääntyessä.

– Havainto on kiinnostava, mutta tarvitaan runsaasti lisää tutkimusta ennen kuin voidaan sanoa mitään varmaa, väitöskirjatutkija Maija Ylilauri toteaa.

Tutkimuksessa havainnoidut henkilöt saivat fosfatidyylikoliinia päivässä keskimäärin 188 milligrammaa. Noin 39 prosenttia tästä saatiin kananmunia syömällä, 37 prosenttia lihasta. Yksi kananmuna sisältää ravintoainetta noin 130 milligrammaa.

Pienessä määrin fosfatidyylikoliinia saadaan muun muassa hedelmistä, marjoista ja kasviksista sekä viljoista.

Eniten ravintoainetta saanut neljännes sai fosfatidyylikoliinia yli 222 milligrammaa vuorokaudessa. Alin neljännes sai ravintoainetta alle 144 milligrammaa.

– On vaikeaa vielä sanoa, mitkä määrät ovat merkittäviä. Ero on kuitenkin jonkinlainen, kun ylimmän ja alimman neljänneksen välillä on nähty ero riskissä sairastua dementiaan, Ylilauri toteaa.

Ravintoainetta eniten saaneet myös menestyivät muistia ja kielellistä sujuvuutta mittaavissa testeissä paremmin kuin sitä vähiten saaneet.

Pienessä määrin fosfatidyylikoliinia saadaan kananmunien ja lihan ohella muun muassa hedelmistä, marjoista ja kasviksista sekä viljoista. Ylilauri kuitenkin huomauttaa, että muistisairauksien riskiin vaikuttavat ravitsemuksen ohella myös muut elintavat.

Tutkimuksen aineistona käytettiin aiemman sepelvaltimotautitutkimuksen tietoja. Aineisto koostui noin 2 500 itäsuomalaisen 42–60-vuotiaan miehen ruokailu- ja elintavoista sekä terveydentilasta. Elintavat selvitettiin vuosina 1984–1989.

Miesten sairaus-, kuolinsyy- ja lääkekorvaustietoja seurattiin keskimäärin 22 vuoden ajan. Tutkimuksen seurannan aikana 337 miestä sairastui dementiaan.

STT–TANELI KONTIAINEN

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU