- Siihen ei meillä eikä kenelläkään muullakaan ole kykyä, että sataprosenttisesti pystyttäisiin kaikki harhautuvat droonit havaitsemaan, kertoi STT:lle Suomenlahden Merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin Kotkan merivartioasemalla perjantaina.

Droonitapausten seurauksena viranomaiset ovat tiukentaneet ilmatilan valvontaa ja droonien torjuntavalmiutta muun muassa Suomenlahdella.

Urakkaan osallistuu ohjusvene Hanko, jolle toimittajat kutsuttiin vierailemaan perjantaina Kotkan edustalla.

Sää oli aurinkoinen, mutta sotaa käytiin heti horisontin takana. Edeltäneenä yönä Venäjän ilmatilassa nähtiin jälleen toimintaa.

- Meidän yksikköjä oli tuolla merialueella varmistamassa, että mikäli drooneja tänne päin suuntautuisi, niin niihin pystytään vaikuttamaan, kertoi Iljin.

MERIVOIMIEN operaatiopäällikön, kommodori Marko Laaksosen mielestä viranomaiset eivät silti epäonnistuneet, vaikka lopputulos näyttikin siltä, että ulkomaiset droonit saivat vapaasti lentää Suomeen.

- Toki tämä oli meille uusi tilanne, ja olemme nyt sitten oppineet näiden ensimmäisten tapahtumien jälkeen, Laaksonen sanoo.

Kotkan rannikolla perjantaina liikkunut Hanko kykenee valvomaan ilmatilaa hieman yli sadan kilometrin säteellä.

Nyt nähdystä droonien tungettelusta Suomeen ei voi viranomaisten mukaan tehdä johtopäätöksiä siitä, miten hyvin Suomen droonipuolustus toimisi sotatilanteessa, jossa viranomaisten resurssit ovat eri luokkaa.

- Kokonaisuutena tilanne on sotatilanteessa tai poikkeusoloissa parempi tämän torjunnan osalta, mutta silti mitään aukotonta suojaa drooneilta ei missään tilanteessa pystytä tuottamaan. Ei Suomi eikä mikään muu valtio, Iljin sanoo.

Joidenkin arvostelijoiden mielestä droonien ja hypersoonisten ohjusten aikakaudella perinteinen laivasto on aikansa elänyttä ja kalliit sotalaivat kelluvia maalitauluja.

Uutiset sotalaivojen kuolemasta ovat ennenaikaisia, sanoo Merivoimien Laaksonen.

- Edelleenkin ainoa keino turvata pitkäkestoisesti meriliikennettä kriisiolosuhteissa vaikka nyt tuolla Hormuzinsalmella on viedä sinne aluksia.

UKRAINAN viimeaikaisten massiivistenkin iskujen vaikutukset Venäjän öljynvientiin jäivät vähäisiksi, Suomen viranomaiset arvioivat.

- Tällä hetkellä ollaan jo tilanteessa, jossa Venäjän öljyliikenne on palautunut samalle tasolle, mitä se oli ennen näitä iskuja, kertoo Iljin.

Venäjä on viranomaisten mukaan osoittanut, että sillä on kyky palauttaa öljysatamansa nopeasti toimintaan. Pakotteetkaan eivät ole saaneet Suomenlahden öljyrallia hidastumaan.

- Näyttäisi siltä, että Venäjä pystyy jatkuvasti uusimaan varjolaivastokykyjään sitä mukaa, kun niihin puututaan tai ne joutuvat pakotelistoille, sanoo Laaksonen.

Pakotteet ovat johtaneet siihen, että öljyä kuljetetaan entistä huonokuntoisemmilla aluksilla, mistä seuraa suuren ympäristöonnettomuuden riski. Iljinin mukaan varjolaivaston alusten kunto on mennyt aina vain huonompaan suuntaan.

STT/Lassi Lapintie