x

”Itse kun opiskelin, niin silloin…” – Sipilä-sitaatille buuattiin opiskelijoiden mielenosoituksessa

Kuva: Ilkka Yrjä
Antti Rinteen mukaan sosialidemokraatit ovat sitoutuneita siihen, että opintotuki säilytetään jatkossakin opintorahapainotteisena. Rinne puhui tänään Helsingissä opintotuen puolesta järjestetyssä mielenosoituksessa.

Opiskelijajärjestöt järjestivät mielenosoituksen opintotukeen liittyen keskiviikkona Helsingissä.

Mielenosoituskulkue eteni Senaatintorilta Kansalaistorille. Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenvuoron tilaisuudessa käytti puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne.

Puheensa aluksi Rinne palautti kuulijoiden mieliin, millä sanoin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on puolustanut hallituksen opintorahaleikkauksia ja lainapainotteisuuden lisäämistä. Tämä tapahtui eduskunnan kyselytunnilla vain kaksi viikkoa sitten.

Suora lainaus Sipilältä:

– Itse kun opiskelin, niin silloin opinnot rahoitettiin pääasiassa lainalla.

Rinteen mukaan pääministerin argumentti ei kestä päivänvaloa.

Sitaatti nostattikin buuauksia ja vihellyksiä Kansalaistorille kerääntyneiden opiskelijoiden keskuudessa.

Opiskelijat elävät nyt aivan toisessa todellisuudessa kuin edelliset sukupolvet opiskellessaan.

Maailma on muuttunut niinkin, ettei kukaan enää tiedä, onko töitä tiedossa valmistumisen jälkeen vai ei.

Pistää se nykyopiskelijan miettimään, miten selvitä kymmenientuhansien eurojen opintolainasta, jos ei löydä ensimmmäistäkään vakituista työpaikkaa valmistumisensa jälkeen. Maisterinpapereilla tai tutkintotodistuksilla ei laskuja makseta.

Työllistyminen opiskelun päättyessä on liian epävarmaa.

Jos olisin nyt itse opiskelija, olisin täällä kanssanne järjestämässä tämän kaltaisia mielenosoituksia nyt, kun leikataan tulevaisuudesta.

Antti Rinne totesi, että puutteistaan huolimatta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on edelleen yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien suhteen yksi maailman parhaimmista.

– Yksi keskeinen osa tätä järjestelmää on turvata säällinen toimeentulo opiskeleville ihmisille niin, ettei kenenkään mahdollisuudet opiskella ole kiinni esimerkiksi perheen taloudellisesta tilanteesta.

– Tämä järjestelmä yskii. Opiskelijat ovat toimeentulonsa suhteen hyvin eriarvoisessa asemassa.

Rinne sanoi sosialidemokraattien seisovan opiskelijoiden rinnalla sen eteen, ettei opiskelijoiden toimeentuloa leikata hallituksen aikomalla rajulla tavalla. Opintorahalla pitää tulla toimeen, sillä pitää pystyä opiskelemaan täysiaikaisesti, hän painotti.

– Jos olisin nyt itse opiskelija, olisin täällä kanssanne järjestämässä tämän kaltaisia mielenosoituksia nyt, kun leikataan tulevaisuudesta, kun leikataan tulevaisuuden tekijöiltä, hän jatkoi.

Rinteen mukaan sosialidemokraatit tulevat tekemään kaikkensa, jotta hallitus luopuu opiskelijoiden toimeentuloon kohdistuvista leikkauksista.

– Taistelemme sen eteen, ettei teidän toimeentuloanne leikata, hän vakuutti.

Stop kellojen siirtelylle! Asiaa ajava kansalaisaloite keräsi tarvittavat 50 000 nimeä määräajassa

Kuva: Thinkstock

Kansalaisaloite kesäaikaan siirtymisen lopettamisesta on kerännyt yli 50 000 nimeä. Sillä on maanantaina iltapäivällä 51 000 kannatusilmoitusta.

Aloite tarvitsee 50 000 saadakseen eduskuntakäsittelyn.

Allekirjoittajien määrä kasvoi hurjasta muutamassa päivässä.

Suomessa siirryttiin kesäaikaan eli siirrettiin kelloja tunnilla eteenpäin eilen.

AVAINSANAT

Liittojohtaja kurkistaa ”EK:n ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen savuverhon” taakse – nämä korvaukset ja lisät seuraavaksi leikkauslistalla

Kuva: Ilkka Yrjä
– Elinkeinoelämän keskusliiton ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia, siis työntekijöiden palkkaa, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas kirjoittaa "Kössin blogissa" liiton verkkosivulla.

Ylityökorvaukset ja sunnuntailisät ovat Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan leikkauslistalla. Suokkaan mukaan tässä käytetään nyt savuverhona menossa olevaa työaikalain kokonaisuudistusta.

– Elinkeinoelämän keskusliiton ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia, siis työntekijöiden palkkaa. Työaikalain uudistuksella halutaan kuohia ylityökorvaukset, ja jos voimat riittävät, myös sunnuntaityölisät. Tästä käydään varsinainen vääntö, muu tarina on löysää sanahelinää, Suokas kirjoittaa blogissaan.

Kesällä teetettäisiin pitkää päivää ja talveksi pantaisiin lomalappu kouraan.

Suokkaan mukaan liukuvan työajan ja joustavuuden esteenä ovat työnantajat.

– Vuosikymmeniä työehtosopimuksiin erilaisia joustavia työaikoja kynäilleenä olen tullut vakuuttuneeksi, että työ on ollut turhaa. Työnantajat haluavat päättää työajoista yksin. Paikallisen sopimisen lisääminen käsitetään lisääntyväksi oikeudeksi määrätä. Kesällä teetettäisiin pitkää päivää ja talveksi pantaisiin lomalappu kouraan. Eihän tällainen työaikajärjestely toki sopimalla voisi syntyäkään.

Suurten kaupunkien ehdokkaat haluavat lisää halpoja vuokra-asuntoja

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Helsingin kaupupungin vuokra-asuntoja.

Tuoreen Y-Säätiön ja KOVA ry:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia yli 100 000 asukkaan kuntien kuntavaaliehdokkaista on sitä mieltä, ettei kunnassa ole riittävästä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tilanne korostuu Uudellamaalla, jossa 85 prosenttia haluaisi kuntaan lisää asuntoja. Tonttien osoittamista ARA-tuotannolle pidetään tärkeimpänä keinona lisätä asuntomäärää.

– Vastaukset kertovat Suomen kuntien hyvin erilaisesta tilanteesta ja kasvukeskusten pahenevasta asuntopulasta. Ihmisille voi olla mahdotonta ottaa työpaikkaa pääkaupunkiseudulta vastaan, kun riittävän edullista asumismuotoa ei yksinkertaisesti löydy, sanoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

– Toivottavasti tutkimuksen tulokset jalostuvat kunnissa todellisiksi päätöksiksi kuntavaalien jälkeen. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto tarvitsee lisää edullisia tontteja erityisesti kasvavissa kunnissa, Kohtuuhintaisen toteaa vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen.

Kuntakoko vaikuttaa vastaukseen: Kaikista vastaajista hieman yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että heidän kunnassaan ei ole riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, kun taas pienissä alle 5 000 asukkaan kunnissa vain 39 prosenttia kokee asuntojen määrän riittämättömäksi. Puolueista ARA-vuokra-asuntojen lisäämistä lähivuosina kannattavat eniten Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät.

Kysyttäessä keinoista lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa lähes puolet vastaajista kannattaa tonttien osoittamista kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen. 39 prosenttia vastaajista haluaisi edellyttää alueita koskevissa kaavoitussopimuksissa osaa tuotannosta toteutettavaksi kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona. Vähiten kannatusta keinoista saa täydennyskohteissa tontin kaavoittamisesta perittävien arvonnousua leikkaavien maksujen alentaminen, jota kannattaa vain joka kymmenes vastaaja.

Isoissa kunnissa myönteisiä maahanmuuttajien asuttamiseen

Kyselyssä kartoitettiin myös kuntavaaliehdokkaiden suhtautumista maahanmuuttoon. 53 prosenttia vastaajista suhtautuu erittäin tai jokseenkin myönteisesti maahanmuuttajien ja pakolaisten asuttamiseen omaan kuntaansa. Isommissa kunnissa asuvat vastaajat suhtautuvat myönteisemmin kuin pienemmissä kunnissa asuvat. Vajaa viidennes vastaajista kertoo suhtautumisensa olevan jokseenkin tai erittäin kielteinen.

Vihreät (88 %), RKP (87 %) ja vasemmistoliitto (78 %) suhtautuvat puolueista myönteisimmin pakolaisten ja maahanmuuttajien asuttamiseen kuntaansa. Perussuomalaisista puolestaan 79 prosenttia suhtautuu asiaan jokseenkin tai erittäin kielteisesti.

Aula Research Oy:n toteuttaneeseen kyselytutkimuksen vastasi 7.-14.3 yhteensä 1 871 vuoden 2017 kuntavaaliehdokasta. Kyselyn vuokra-asumista koskeneen osion toimeksiantajina toimivat Y-Säätiö ja KOVA ry.

Tutkimus puolueiden jäsenkunnasta: SDP:n jäsenet vanhimpia, vihreiden nuorimpia

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Kuntavaalien ulkomainosjulisteita tulivat viime viikolla katukuvaan Helsingssä.

Kuuden Suomen suurimman puolueen jäsenet ovat keski-iältään puolueen kannattajia vanhempia. SDP:n jäsenet ovat kaikkein vanhimpia ja vihreät nuorimpia, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.

Tulosten mukaan keskustan jäsenistössä on yhä merkittävä määrä maanviljelijöitä ruuhka-Suomen ulkopuolelta, kokoomuksen jäsenet ovat useasti korkeakoulutettuja tai yrittäjiä suurimmista kaupungeista ja vasemmistopuolueiden voidaan nähdä edustavan työntekijöiden intressejä. Erot heijastuvat myös puolueiden kannattajiin.

Tutkimuksen mukaan puolueiden välillä on myös selkeitä jakolinjoja, kun tarkastellaan jäsenistön verkostoja. Suurilla perinteisillä puolueilla on paljon yhteyksiä elinkeinoelämään, ammattijärjestöihin ja kunnallispoliittisiin tahoihin, kun taas perussuomalaiset ja vihreät näyttävät kiinnittyvän muita puolueita voimakkaammin taloudellisten intressiryhmien ulkopuolelle.

Kunnallisalan kehittämissäätiölle tehty Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot -tutkimus perustuu viime syksynä kerättyyn kyselyaineistoon, jossa oli mukana yhteensä runsaat 12 000 jäsentä kuudesta suurimmasta puolueesta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona

Kuva: Kari Hulkko
Ennakkoäänestys on ollut suosittua viiem vuosina. Miten nyt käy?

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 29. maaliskuuta. Ennakkoäänestys kestää kotimaassa viikon, joten viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tiistai 4. huhtikuuta.

Ulkomailla ennakkoäänestysaika on 29.3. – 1.4. Osassa ennakkoäänestyspaikkoja ajanjakso on kuitenkin lyhyempi.

Kuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana.. Äänestäjän on esitettävä vaalivirkailijalle kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi, henkilökortti tai ajokortti.

Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Kotimaan ennakkoäänestyspaikkoja on mm. kirjastoissa, kunnan- ja kaupungintaloissa sekä kauppakeskuksissa. Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoja ovat asetuksella määrätyt Suomen edustustot ja niiden toimipisteet.

Kuntavaaleissa äänioikeutettu voi äänestää vain oman kuntansa ehdokasta. Ennakkoäänestyspaikoissa on nähtävillä tiedot kaikkien kuntien ehdokkaista. Äänestyskopissa on aina sen kunnan ehdokaslistojen yhdistelmä, jonka alueella ennakkoäänestyspaikka on.

Tiedot kaikkien ennakkoäänestyspaikkojen sijainnista ja aukiolosta ovat verkkosivuilla vaalit.fi. Ennakkoäänestyspaikoista saa tietoa myös maksuttomasta puhelinpalvelusta numerossa 0800 9 4770.

Vaalipäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta. Silloin saa äänestää vain omassa äänestyspaikassa, joka on kerrottu postitse tulleessa ilmoituskortissa. Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat avoinna kello 9 – 20.

Oikeusministeriön YouTube -kanavalta löytyy selkokielisiä ja viittomakielisiä videoita siitä, miten äänestäminen tapahtuu. Lisäksi vaalit.fi -sivustolla on tietoa kuntavaaleista useilla eri kielillä.

Vaalit.fi -sivustolla voi myös seurata ennakkoäänestyksen vilkkautta. Ennakkoäänestyksen aikana sivuille päivitetään tunnin välein tietoja ennakkoon äänestäneiden määristä kunnissa ja koko maassa.