tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Jäänyt käsittämättömän vähälle huomiolle” – SDP:n Ihalainen nostaa esiin kasvun ydinasian

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustajan Lauri Ihalaisen mukaan taloudessa näkyy pitkästä aikaa monia myönteisiä merkkejä. Muun muassa vienti on piristynyt. Talouskasvuennustetta onkin tarkistettu ylöspäin ja työllisyyskin on hiukan kohentunut.

”Kasvu on varmistunut viennin laajapohjaistamisen kautta. Pidemmän aikaväin kasvuennusteet ovat edelleenkin vain noin 1-1,5 % tasolla. Siksi lyhyen aikavälin talous- ja työllisyyspoliittisten toimien rinnalla tulee suurempi huomio kiinnittää pidemmän aikavälin kasvun rakentamiseen ja viennin pohjan laajentamiseen uusien innovaatioiden kautta. Tarvitaan uuden ajan aktiivista elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa, vienti- ja osaamisperusteisen kasvun tukemista sekä leikkausten sijasta lisäpaukkuja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.”

Ihalaisen mielestä lähes 5 miljardin yritystuet kaipaavat harkittua ja ennustettavaa uudistamista.

”SDP on laatinut oman tiekartan yritystukien uudistukselle. Budjettiriihessä olisi tarve uudistaa yritystukia niin, että panostuksia voitaisiin vahvistaa T&K&I-tukien osalta. Niistä on leikattu liikaa ja mm. Tekesin rahoitus pitäisi palauttaa leikkauksia edeltävälle tasolle.”

Ihalainen vaatii, että budjettiriihessä lisätään työllistämistä tukevaa rahoitusta.

”Tähän ajatteluun ei sovi hyvätuloisille kohdistetun ns. solidaarisuusveron alarajan nosto. Julkisuuteen tulleet yritysjohtajien muhkeat palkkiot vievät uskottavuutta puheilta siitä, että olemme samassa veneessä. Hyvätuloisten verotuksen keventämisaikeiden sijaan pieni- ja keskituloiset tarvitsevat ostovoimansa tueksi maltillisia veronkevennyksiä yhdistettynä syksyn työmarkkinaratkaisuihin.”

Ihalainen sanoo tiedotteessaan, että talouskasvun edellytysten kannalta on käsittämättömän vähälle huomiolle jäänyt se, että työn tuottavuuden parantaminen on kasvun ydinasia.

”Taloustieteen professori Matti Pohjola on korostanut, miten keskeinen kasvun sampo tuottavuuskehys tulee olemaan, samalla kun on kiinnittänyt huomiota, miten tärkeä osa viennistämme tulee palveluista.”

Työn tuottavuutta voidaan Ihalaisen mukaan kohottaa innovaatioiden kautta, kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja, uudistamalla työyhteisöjä, työntekemisen tapoja sekä tuomalla tietotekniikkaa ja tekoälyä valmistukseen.

”Tätä ei tarvitse tehdä työntekijöitä tökerösti saneeraamalla, vaan heidän osaamistaan, muutosturvaa ja tehtävistä toisiin siirtymistä tukemalla, eli muutos tehdään palkansaajalle turvallisemmaksi kuin paikallaan pysyminen.”

Ihalainen kaipaa työelämän kehittämistä hyvässä yhteistyössä.

”Jos työntekijä tuntee työnsä tarkoituksellisuuden ja arvostuksen, on hän myös motivoitunut tekemään ponnisteluja työnsä tuottavuuden ja tuloksellisuuden vuoksi.”

Ihalainen vinkkaa, että palkansaajat voivat olla työpaikoilla myös aloitteellisia, jotta tuottavuuden parantaminen tehdään muilla tavoin kuin henkilöstöä saneeraamalla.

”Eli parantamalla osallisuutta, ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja nostamalla johtamisen laatua. Tässäpä olisi oiva paikallisen yhteistyön ja sopimisen paikka. Tuottavuustulokset tulisi koskea myös henkilöstöä. Siksi olisi perusteltua, että yhdessä sovitaan pelisäännöistä tulos- ja kannustinpalkkauserien toteuttamisessa.”

Keskustelua aiheesta

SDP:n Haatainen: ”Pula osaajista ei saa muodostua sudenkuopaksi talouden orastavalle nousulle”

Turussa Tuula Haatainen tutustui Turun aikuiskoulutuskeskuksen Artukaisen toimipaikkaan, josta oppilaat työllistyvät ensisijaisesti Turun telakan tai sen alihankkijoiden palvelukseen.

SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelevan, kansanedustaja Tuula Haataisen mukaan aikuiskoulutukseen panostaminen on lähitulevaisuuden keskeinen koulutuspoliittinen asia. Hänen mukaansa kouluista valmistuvat ikäluokat eivät riitä täyttämään työmarkkinoiden tarpeita. Siksi nyt pitää panostaa järjestelmällisesti kaikkien työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.

Pula osaajista ei saa muodostua sudenkuopaksi talouden orastavalle nousulle, hän korostaa.

”Oppimispolun tulee jatkossa mahdollistaa kehittymisen läpi aikuisiän, sillä harvalla meistä työura kestää samassa työssä koko uran. Mielestäni julkisesti tuetun aikuiskoulutuksen on keskityttävä koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja työelämän murrostilanteissa pärjäämiseen.”

Haataisen mukaan tällä hetkellä aikuiskoulutuksen saamat resurssit ovat liian vähäiset ja siihen tulisi budjetissa varata lisää rahaa.

”Osaaminen luo yhteiskunnallista osallisuutta ja parantaa elämänlaatua monin tavoin, tästä syystä elinikäisen oppimisen on oltava kaikkien oikeus.”

Keskustelua aiheesta

Kokoomuslaisen mitta täyttyi: ”On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä vaatii, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan luopumisesta on tehtävä päätös jo syksyn budjettiriihessä.

Mäkelä korostaa, että yrityksille työntekijätarve on välitön.

“Olemme tilanteessa, jossa yrityksillä on pulaa osaavista työntekijöistä. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on ammattiyhdistysliikkeen puolustama asia, joka ainoastaan jähmettää suomalaisia työmarkkinoita. Uudistus olisi osoitus kansainvälisille yrityksille, että meillä suomalaisilla olisi halua tehdä maastamme joustava ja kilpailukykyinen.”

Mäkelä ihmettelee ammattiyhdistysliikkeen kantoja. Syyttävä sormi osuu ainakin SAK:hon ja sen puheenjohtajaan Jarkko Elorantaan.

“On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla. Ammattiyhdistysliike ja vasemmisto olivat syntyessään yksi kansainvälisyyden suurimpia äänenkantajia. Nyt ne ovat protektionismin suurimpia moottoreita ja rajojen rakentajia. Suomi menestyy osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn myötä”, Mäkelä summaa.

Keskustelua aiheesta

Keskustakonkari ministeri Niinistön keskustalaisten puolueiden yhdistymisestä: ”Kaunis ajatus, mutta…”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Keskustakonkari Timo Laaninen pitää kuolleena syntyneenä ministeri Jussi Niinistön (uv) ajatusta alkioilaisen perillisten yhdistymisestä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (uv) esitteli tiistaina Helsingin asema-aukiolla ajatuksiaan entisten ja nykyisten enemmän tai vähemmän keskustalaisten yhdistymisestä.

– Perussuomalaiset, perussuomalaisista irronneet sininen tulevaisuus ja keskustapuolue voisivat joskus tulevaisuudessa liittyä yhteen ja muodostaa Suomen suurimman puolueen, Niinistö  visioi Iltalehdessä.

Keskustan pitkäaikainen vaikuttaja, ex-puoluesihteeri Timo Laaninen pitää Niinistön ajatusta kauniina, mutta samaan hengenvetoon hän lisää, ettei ajatus tule koskaan toteutumaan.

– Keskustan perinteessä on kyllä tämä populistinen perinne pykäläläisyys. Laaninen kertoo.

Seppo Kääriäinen (kesk.) puolestaan nimeää väitöskirjassaan pykäläläisyyden ”yhteiskunnan eliitin toimien oikeuden- ja lainmukaisuuden vartioimiseksi”. Eli herrat tuli haukkua tarpeen vaatiessa maan rakoon.

Laaninen ei kuitenkaan halua sulkea keskustan ovia niiltä, jotka ovat kyllästyneet erillisiin organisaatioihin.

– He voivat liittyä suoraan keskustan riveihin, Laaninen sanoo.

Aikaa on kulunut hänen mielestään liikaa siitä, kun Veikko Vennamo erosi maalaisliitto-keskustasta ja perusti SMP:n.

Hän pitää Jussi Niinistön puheita epätoivon osoituksena sinisen puolueen perustamisvaikeuksista.

– Lähtökuopissa jo haaveillaan tällaisesta, Laaninen sanoo.

Muutenkin hänen mielestään puoluefuusiot Suomessa ovat olleet harvinaisia. Esimerkkinä onnistumisesta hän pitää SDP:n ja TPSL:n yhdistymistä vuonna 1973, vaikkei sekään sujunut soraäänittä.

Myös Liberaalinen kansanpuolue liittyi aikoinaan suurella ryminällä keskustan jäsenjärjestöksi Paavo Väyrysen ollessa puheenjohtajana.

– Keskusta ei siitä voimaa saanut, vaan joutui lähinnä maksamaan LKP:n velat, Laaninen hymähtää.

 

Berner taipui keskustelemaan kuljetusliittojen kanssa ensi viikolla

Kuva: Lehtikuva
Helsingin rautatieasemalla oli näin tyhjää viime maanantaina.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) tapaa kuljetusliittojen puheenjohtajat ensi viikolla, liikenneministeriö tiedottaa. Berner sanoo pitävänsä tärkeänä, että rautateiden henkilöliikenne avataan kilpailulle hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä.

Kuljetusliittoihin kuuluu seitsemän kuljetusalan liittoa. Kuljetusliitot esittivät alkuviikosta tekemässä kannanotossaan, että Bernerin esittämä uudistus romuttaa kansallisen kilpailukyvyn ja aiheuttaa tappioita Suomen vientiteollisuudelle.

Veturimiesten liitto pysäytti junat alkuviikosta vastalauseen Bernerin toimille.

Yle: Niinistö kuittaili Salossa Huhtasaarelle – ”Kaikkikko on mennyt päin mäntyä?”

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa
Presidentti Sauli Niinistö Sauli Niinistö aiheutti melkoisen tungoksen Pakkahuoneen torilla Uudessakaupungissa tänään.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili keskiviikkona Valmet Automotiven autotehtaalla Uudessakaupungissa. Tehdasvierailun jälkeen presidentti tapasi kansalaisia ja toimittajia Uudenkaupungin Pakkahuoneen torilla. Yleisradio kirjoittaa verkkosivuillaan tapaamisesta.

– Yle kysyi torilla Niinistöltä, mitä hän vastaa arvosteluun, jota hän on saanut osakseen jo presidenttikisan tässä vaiheessa. Niinistön toimintaa presidenttinä on moitittu sekä perussuomalaisten että SDP:n suunnalta.

– Tämä alku näyttää nyt siltä, että olen tehnyt kaiken päin seiniä, jos heiltä kysytään.

– Vastailen, kun tulee aika vastata, Niinistö kuittasi.

Perussuomalaiset, presidenttiehdokas Laura Huhtasaari kärjessä, ovat arvostelleet Niinistöä puuttumisesta puolueen sisäisiin asioihin, kun hän kommentoi perussuomalaisten poliitikkojen saamia rikostuomioita Jussi Halla-ahon puheenjohtajavalinnan jälkeen.

Niinistö totesi kesäkuussa, etteivät ihmisarvoon kohdistuvasta loukkauksesta tuomitut perussuomalaiset ole hänen mielestään osoittaneet tehokasta katumista.

Halla-aholla itsellään on korkeimman oikeuden tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Tuula Haatainen on puolestaan arvostellut Niinistöä siitä, että toiminta YK:ssa ja globaalit kysymykset kuten köyhyyden vähentäminen ovat jääneet vähemmän huomiolle kuin Tarja Halosen kaudella, Yle muistuttaa