Jake Nyman Cohenista: Liian suuret saappaat täytettäväksi

Kuva: AFP PHOTO / JOEL SAGET
Jake Nymanin mielestä Leonard Cohenin suuria saappaita on hankala täyttää.

Pitkän linjan musiikkitoimittaja Jake Nyman oli aamulla yllättynyt kuullessaan Leonard Cohenin kuolemasta. Nymanin mukaan 82-vuoden ikä on tuolla alalla kuitenkin kunnioitettava luku.

– Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu. Cohen lopetti röökinpolton muutama vuosi sitten. Hän oli kyllä kova pössyttelijä, että olisihan kuolema sen seurausta. Vaikea sanoa, hän arvelee.

Nymanin oma ura on linkittynyt vahvasti Coheniin. Nymanin oma ura käynnistyi radio-ohjelmalla Cohenista vuonna 1972.

– Tein kaikkien aikojen ensimmäisen radio-ohjelmani Cohenista. Sen jälkeen on tullut seurattua tarkkaan miehen uraa.

Cohen esiintyi mielellään Suomessa. Hän esiintyi täällä seitsemän kertaa, viimeisin esiintyminen oli nelisen vuotta sitten Töölön jalkapallostadionilla. Nyman itse näki Cohenin Suomessa kaksi kertaa, ensimmäisen kerran Helsingin Kulttuuritalolla vuonna 1985.

– Suomalainen yleisö rakasti häntä, ja hän huomasi sen.
Nymanin mukaan Cohenin mystinen vetovoima saattaa piillä alakuloisuudessa.

– Tekisi mieli sanoa, että masennus, koska se on yksi teema, josta hän lauloi. Sävellykset toki ovat mollivoittoisia, mutta olihan hän esiintyjänä hirveän karismaattinen. Kun hän esiintyi, niin kaikki söivät hänen kädestään.
Naistenmiehenäkin tunnettu Cohen oli erityisesti naisten suosiossa.
Nymanin mukaan Cohenin suuria saappaita ei ole helppo täyttää.

– Täytyyhän hänen musiikilla olla jatkumoa, koska monet lauluntekijät ovat vaikuttuneet hänen musiikista. En silti tiedä ketään kuka voisi hypätä niihin saappaisiin. Hän ja ne tekstit, tulkinta ja tunnelma olivat niin ainutlaatuisia.

Tuomas Keränen

 

Paleface ja Jarkko Martikainen pohtivat Valkeakosken musiikkitapahtumassa työväenlaulukulttuurin nykytilaa

Kuva: Kari Hulkko
Paleface tositoimissa Työväen Musiikkitapahtumassa muutama vuosi sitten.

Työväen Musiikkitapahtuman päiväkohtainenohjelma on nyt saatu järjestykseen, ja luvassa on taas ensi heinäkuussa täysipainoiset neljä päivää monipuolista musiikkia ja vähän puhetta sen kyljessä.  Tapahtuma täyttää nyt 45 vuotta ja on nyös osa Suomen 100-vuotisjuhlavuotta.

Tämän kesän musiikkitapahtuma kunnioittaa työväenlauluperinnettä seminaarilla ”Tieto, taistelu, trauma – Kun laulu ottaa kantaa”. Seminaari järjestetään tapahtumalauantaina 29.7. Jylhävaarassa kello 11-14 ja sinne on vapaa pääsy.

Työväen musiikkikulttuurin historiaan luotaavien esitysten lisäksi seminaariin osallistuvat tämän päivän artisteista Jarkko Martikainen ja Paleface. Seminaarin toteuttavat Saijaleena Rantanen Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta ja Susanna Välimäki Turun yliopistosta yhteistyössä Työväen Musiikkitapahtuman ja Tyovaenlaulu.fi -portaalin kanssa.

Työväenmusiikkia on käytetty taistelulauluina, joukkohengen luojana, tarinankerrontana, tiedonvälittäjänä, muistamisen muotona ja surun ilmaisijana. Seminaari esittelee uusia avauksia ja näkökulmia työväenmusiikkiin.

Esitelmät valottavat työväenmusiikin eri muotoja, käyttöyhteyksiä ja merkityksiä historiassa ja nykypäivässä muun muassa valistustyön, siirtolaisuuden, naishistorian sekä yksilön ja yhteisön välisen neuvottelun näkökulmista. Suomi 100 -juhlavuotena ja sisällissodan muistovuoden kynnyksellä on tärkeää pohtia, miten työväenmusiikin perintö näkyy ja kuuluu nykypäivässä. Keskustelun lomassa kuultavat musiikkiesitykset herättävät työväenliikkeen keskeiset teemat eläviksi.

Seminaarin koko ohjelma osoitteessa www.valmu.com/tyovaenlauluseminaari.

Työväen Musiikkitapahtuman päiväkohtainen ohjelma

Torstai 27.7.
Sanni, Pete Parkkonen, SF-Blues, Hauli Bros, Ykspihlajan Kino-orkesteri ym.

Perjantai 28.7.
Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, Atomirotta, Anna Puu, Jarkko Martikainen ja Luotetut Miehet, Paleface, Pauli Hanhiniemen Retkue, M.A. Numminen ym.

Lauantai 29.7.
Lauri Tähkä, Chisu, Edu Kettunen & Hoedown, Mariska, Kotiteollisuus, Ilmo Korhonen & Ahti Jokinen, Vesterinen Yhtyeineen, Pekkaniskan Pojat, Maltti ja Valtti, Milla Rumi, Eva & Manu, Ajantaju ym.

Sunnuntai 30.7.
Vatsastapuhuja Sari Aalto, esineteatteriesitys Kirjaslammen soittoniekat

Keskustelua aiheesta

Freukkarien Pekka Myllykoski rakasti myös lintuja

Kuva: lehtikuva/jukka ritola
Muusikko Pekka Myllykoski 1957-2017.

Freud Marx Engels & Jung -yhtyeestä tunnettu laulaja ja sanoittaja Pekka Myllykoski on kuollut pitkään sairastettuaan. Hän oli kuollessaan 57-vuotias.

Myllykosken Mikko-veli kertoo STT:lle, että Pekka Myllykoski kuoli levollisesti kotonaan tänään Helsingissä.

Freud Marx Engels & Jung -yhtye perustettiin vuonna 1984. Outlaw-kantribiisejä suomeksi esittävä yhtye on julkaissut tähän mennessä useita albumeja ja sen tuotannosta on tehty kokoelmalevyjä. Yhtyeen oli tarkoitus esiintyä muun muassa Tampereella heinäkuussa.

Marraskuussa 2014 uutisoitiin Myllykosken sairastavan kurkkusyöpää. Hän keikkaili vielä sairastumisensa jälkeen. Myllykoski puhui avoimesti julkisuudessa kamppailustaan alkoholismin kanssa. Mikko Myllykoski kertoo, että Pekka selätti alkoholismin ja oli elämänsä kunnossa, kun sai syöpä-diagnoosin.

Pekka Myllykoski oli paitsi muusikko, myös luontoharrastaja.

– Pekka rakasti yli kaiken lintuja, luontoa ja Lappia, veli kertoo ja sanoo veljen opettaneen hänetkin rakastamaan luontoa.

 

Keskustelua aiheesta

Kaija Saariahon ja Peter Sellarsin ajaton ja ajankohtainen puheenvuoro

Kuva: Heikki Tuuli
Davone Tines vasemmalla), Anthony Roth Costanzo ja Nora Kimball-Mentzos Kaija Saariahon oopperassa Only the Sound Remains.

 

 

Säveltäjä Kaija Saariahon taiteilijakuva täydentyy jälleen omalla jäljittelemättömällä tavallaan.

Japanilaisten no-näytelmien pohjalta tehty tarinapari vie kuulijan hiljaisuuden, pysähtyneisyyden ja sävyjen harsomaiseen maailmaan. Tapahtumattomuus on vain näennäistä, se kun on niin toisenlaista mihin tyhjää kiertävässä markkinahyrrässä pyörivät ovat tottuneet.

OOPPERA

Suomen kansallisooppera

Kaija Saariaho: Only the Sound Remains

Libretto Kaija Saariaho (Ezra Poundin ja Ernest Fenollosan No-näytelmien käännösten pohjalta) – Musiikinjohto André de Ridder – Ohjaus Peter Sellars – Lavastus Julie Mehretu Puvut  Robby Duiveman – Valaistus James F. Ingalls – Koreografia Nora Kimball-Mentzos – Äänisuunnittelu Christophe Lebreton – Rooleissa Anthony Roth Costanzo, Davone Tines, Nora Kimball-Mentzos – Solistikvartetti Tuuli Lindeberg, Katariina Heikkilä, Matias Haakana, Nicholas Söderlund – Muusikkoryhmä Eija Kankaanranta (kantele), Camilla Hoitenga (huilu), Heikki Parviainen (perkussio); jousikvartetti  Meta4 

Ensimmäinen tarina kertoo hovin papin rukoushetkestä. Rukouksen kohde on meritaistelussa kuollut mies, jonka keisarilta saama luuttu on nyt papin hallussa. Miehen varjon ilmaannuttua pappi käy keskustelua tämän kanssa, kokee lähentyvänsä hahmoa intohimoisesti. Kun hahmo katoaa, vain ääni jää, Only the Sound Remains.

Toisessa tarinassa kalastaja löytää ihastuttavan höyhenviitan. Aikoessaan viedä sen kotiin henki ilmestyy hänelle. Kalastajan kieltäytyessä henki kertoo, ettei voi palata taivaaseen ilman viittaa. Kalastaja liikuttuu ja myöntyy ehdolla, että henki tanssii hänelle. Tämä vastaa että epäily kuuluu kuolevaisille, hänelle ei petosta ole. Sitten henki tanssii ja katoaa.

Musiikin väräjävä pinta väikkyy rikkain sävyin

Kaija Saariahon musiikissa sointivärit leijailevat keveinä kuin hiutaleet, musiikin väräjävä pinta väikkyy rikkain sävyin. Tavanomaisuudesta poikkeavin ratkaisuin valikoitu esittäjistö sekä soitinvalikoima saa teoksen puhkeamaan silkkaan kauneuteen, sykkimään tunteitten herkkyyttä, myös tarjoamaan vakavahenkisyyttä. Tekijän ohutsäikeinen sävelsivellin herättää hitaan ja hiljaisen näyttämön riittävään eloon ja tarjoaa kuulijalle omanlaisensa nautinnon.

Vain rakenteen muoto ja teoksen mitta nostavat aran kysymyksen. Olisiko teosta voinut sen henkeä särkemättä terävöittää, olisiko sitä ollut syytä paikoin lyhentää tai tiivistää.

Only the Sound Remains on paitsi no-näytelmien uusi päivitys myös peräti inhimillinen tarinapari. Tämän- ja tuonpuoleisen kohtaaminen, etäisyys ja läheisyys, sisäinen ja ulkoinen, alinen ja ylinen… käsitepareja oopperan sanomasta riittää.

Varjoteatteria, homoeroottisuutta

Peter Sellarsin ohjaus on pelkistetty ja paljon kertova. Varjoteatterin, valojen ja väistyvän häviämisen keinot ovat hyvässä käytössä. Niukkuus on hyve, hiljaisuus ja vaimeus ottavat vallan kuin massa-ajatus muualla. Homoeroottisuus piirtää oopperaan oman raitansa. Lavastajan graafiset, läpikuultavaa japaninpaperia markkeeraavat näyttämökuvat määräävät tunnelmaa hillitysti. Valaistus on onnistunut kertojan äänen jatke. Puvuista huomion kaappaa tanssijan ilmava ja harsomainen, valkea viitta. Se tuntuu keskustelevan tanssijansa kanssa, muokkaavan tilaa, ojentavan liikkeitten myötä kulmikkuutta ja käänteitä pehmeän olemuksensa lävitse.

Solistien, Davone Tinesin täyteläisenä soiva baritoni ja Anthony Roth Costanzon vapautuneen kirkas kontratenori, äänet lumoavat. Tanssija Nora Kimball-Mentzosin tanssi huokuu elastisuutta ja terävyyttä, liikkeen suloa ja tahtoa. Solistikvartetin säikeinä viiltävät dissonanssit kirkastavat neliäänisen satsin pintaa. Korkeakorkoista antia.

Luonteikas kantele on onnistunut soitinvalinta, huilu itseoikeutettu puhallin. Perkussion keinovaroissa soi aito kaiku idästä. Jousikvartetti sekä täydentää muita että tuo oman sanottavansa selvästi esille. Hyvin valikoitu muusikkoryhmä. Kapellimestari André de Ridder onnistuu nimikkeensä mukaisesti mestarillisesti.

Matti Saurama

 

Keskustelua aiheesta

Oopperan johdolla ja ohjaajalla sukset ristissä Ringin toteutuksesta – Kari Heiskanen luopuu urakasta

Kuva: Kari Hulkko
Ohjaaja Kari Heiskasella oli eri visiot Ringin toteutuksesta kuin oopperanjohtaja Lilli Paasikivellä ja kapellimestari Esa-Pekka Salosella.

Suomen kansallisoopperassa vuosina 2019–2021 esitettäväksi suunnitellun Richard Wagnerin jättimäisen oopperatetralogian ohjaaja vaihtuu.

”Nibelungin sormuksen” ohjaajaksi alun perin kiinnitetty  Kari Heiskasen on oopperan johdon kanssa keskusteltuaan päättänyt luopua urakasta. Oopperan taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven sekä taiteellisen partnerin Esa-Pekka Salosen näkemykset suurproduktion toteutustavasta eriävät Heiskasen visiosta, eikä yhteistyön jatkamiselle näin ollen ole edellytyksiä.

Heiskasen lisäksi lavastussuunnittelija Antti Mattilan kanssa on sovittu, ettei työ Ringin parissa jatku.

Esa- Pekka Salosen johtaman uuden Ringin ensi-ilta on joka tapauksessa syksyllä 2019. Uusi taiteellinen työryhmä kerrotaan myöhemmin.

Kari Heiskanen toimii nykyisin vakinaisena ohjaajana Helsingin kaupunginteatterissa. Tämän kevään hän työskentelee kuitenkin vierailijana vanhassa kotiteatterissaan Ryhmäteatterissa, jonne hän ohjaa Aleksis Kiven ”Seitsemän veljestä”  Suomenlinnan kesänäyttämölle. Sen ensi-ilta on kesäkuun 15. päivä.

Keskustelua aiheesta

Dylan vastaanottaa vihdoin Nobel-palkintonsa

Kuva: Lehtikuva

Amerikkalaismuusikko Bob Dylan aikoo viimein vastaanottaa viime vuonna saamansa kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Ruotsin akatemia kertoi keskiviikkona, että palkinto luovutetaan Dylanille viikonloppuna, kun tämä keikkailee Tukholmassa.

– Akatemia luovuttaa Dylanille Nobel-diplomin ja -mitalin ja onnittelee häntä kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittamisesta, akatemian sihteeri Sara Danius kirjoitti akatemian blogissa.

Daniuksen mukaan Dylan ei kuitenkaan pidä viikonloppuna palkinnonsaajilta vaadittavaa Nobel-luentoa. On mahdollista, että Dylan pitää luennon myöhemmin ja se nauhoitetaan.

Varsinaiset Nobel-juhlallisuudet järjestettiin jo joulukuussa. Tuolloin Dylan ilmoitti, ettei pääse paikalle muiden tehtävien vuoksi. Hän kuitenkin painotti kunnioittavansa suuresti Nobel-palkintoa.