AKT huomauttaa, että työaikakeskustelun ytimessä näyttäytyy normina 5-päiväinen tietotyöntekijän työviikko. Liitto muistuttaa, että kuitenkin jo nyt tehdään hyvin erilaisia ja eri mittaisia työaikoja.

Liitto nostaa esiin jaksotyön, jonka ongelmia pitää purkaa tulevalla hallituskaudella, jotta työ ei vie esimerkiksi kuljetusalalla terveyttä.

Tietyillä aloilla voidaan tehdä jaksotyötä, ja sille on myös tarvetta, AKT painottaa. Esimerkiksi kuorma-autonkuljettajilla jaksotyö tarkoittaa 80 tuntia työtä kahden viikon jaksossa. Sen sisällä voidaan tehdä useita jopa 15 tunnin mittaisia työpäiviä viikossa.

LIITON mukaan jaksotyö tekee vapaa-ajan viettämisestä vaikeaa, kun työajat ovat epäsäännölliset ja tiedossa vain lyhyeksi ajaksi eteenpäin. Esimerkiksi kuorma-autonkuljettaja tietää vain työpäivän alkamishetken, ei sen päättymistä. EU:n työaikadirektiivi määrittää lepoajaksi 11 tuntia. Jaksotyössä tätä aikaa voidaan lyhentää jopa vain seitsemään tuntiin.

– Jaksotyö voi kuitenkin olla tappavan raskasta. Työpäivä voi alkaa ja päättyä jakson aikana työehtosopimusten rajoissa liki milloin tahansa, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa tiedotteessa.

Vuorotyö on jo sinällään terveysriski, liitto huomauttaa. Riskiä kasvattaa, että jaksotyön vuorot ovat ennakoimattomia ja epäsäännöllisiä. AKT:n mielestä tarvitaan ratkaisuja, jotka parantavat työhyvinvointia jaksotyössä.

– Yritykset säästävät euroja hinnalla millä hyvänsä. Työehdoista ja työajoista neuvotellessa ovat vastakkain työnantajan puolelta raha, työntekijöiden puolelta terveys, Kokko sanoo.

ISO ONGELMA AKT:n mukaan on, että jaksotyössä työntekijä ei itse pysty vaikuttamaan työaikaansa. Hän ei voi päättää sen enempää työn alkamisesta kuin päättymis estä.

– Liukuvaa työaikaa tietotyössä tekevä voi aloittaa työt esimerkiksi kello 7-9 välillä – ja myös lähteä silloin kun huvittaa. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työaikoihin lisää tutkitusti työtyytyväisyyttä ja vähentää sairauspoissaoloja.

AKT vaatii tarttumaan nyt myös jaksotyön ongelmiin, jotta esimerkiksi työvoimapulasta kärsivän kuljetusalan työntekijöiden työhyvinvointia voidaan parantaa.

– Meillä työajan lyhentäminen nähdään osana työelämän kehittämistä, jolla työssäkäyvien elämänlaatua parannetaan muun muassa helpottamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. AKT:n pitkäaikaisena tavoitteena on vuosityöajan lyhentäminen ansiotasoa laskematta, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom kertoo.