Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä esitys on jälleen yksi esimerkki kehnosta lainvalmistelun tasosta.

– Valtavalla kiireellä tehdään muutoksia, joiden vaikutusarvioita ei ole valmistelun aikana kyetty selvittämään edes tyydyttävästi, johtaja Katarina Murto harmittelee.

Esityksen tarkoitus on, että työtön ensisijaisesti verkkopalveluiden kautta ilmoittautuu työn hakijaksi kasvupalvelun asiakastietojärjestelmään. Sen perusteella hänelle laaditaan digitaalisesti työllistymissuunnitelma. Työttömän tulisi hakea keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa ja raportoida hakemistaan paikoista verkkopalveluiden kautta kerran kuukaudessa.

– Työttömältä kuitenkin edellytetään, että hän mekaanisesti määräajoin hakee työpaikkoja, joihin hän voi perustellusti oman arvionsa mukaan olettaa työllistyvänsä. Tämä johtanee hyvin tulkinnanvaraisiin päätöksiin, kun arvioidaan, onko työtön toiminut oikein, hän varoittaa.

Hänen mukaansa epäselvää on sekin, miten turvataan digipalveluiden toimivuus ja saatavuus kaikille.

– Jotta työttömien työllistymistä kyettäisiin aidosti edistämään, tulisi palveluita uudistaa ja resursseja merkittävästi lisätä siten, että työtön voidaan henkilökohtaisesti kohdata ja arvioida hänen työllistymisensä mahdollisuudet ja tarvitsemansa palvelut kasvotusten.

Työttömyysturvalain sanktioita omaehtoisen työn haun ja työllistymistä edistävien palveluiden laiminlyönnistä ehdotetaan porrastettavaksi siten, että ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraa muistutus. Sen jälkeen sanktiot asteittain kovenevat.

– On täysin epäselvää, miten tämä esitys käytännössä toimii aiemmin voimaan tulleen aktiivimallin suhteen. Sanktioiden keventäminen on oikea suunta. Mutta esitys kuitenkin entisestään monimutkaistaa työttömyysturvajärjestelmää. Sekavuus johtaa siihen, että työttömän on mahdotonta olla selvillä siitä, mitä toimenpiteitä häneltä kulloinkin edellytetään ja mitä sanktioita voi seurata, Murto arvioi.

STTK on pitänyt koko ajan tärkeänä, että työllistämistä edistävät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut integroidaan nykyistä vahvemmin ja palveluresurssit kohdistetaan nimenomaan kannustavaan työllistymiseen – ei valvontaan tai monimutkaisiin sanktioihin ja byrokratian lisäämiseen.

STTK:n mukaan sosiaaliturvan uudistaminen on todennäköisesti yksi seuraavan hallituskauden merkittävistä hankkeista. Järjestö kannattaa järjestelmän uudistamista. Keskeisinä lähtökohtina se pitää työn vastaanottamisen kannustavuutta, palvelujärjestelmän uudistamista ja resurssien lisäämistä sekä syrjäytymisen ehkäisemistä osallisuuden kautta.

– On järjetöntä, että nyt kiireellä tehdään huonoa ja järjestelmää monimutkaistavaa lainsäädäntöä, jonka vaikutusarviot ovat puutteelliset. Nyt olisi järkevää pohtia sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuusuudistuksen lähtökohtia, joita valmistellaan TOIMI-hankkeessa. Hätäisesti valmistellut ja sekavat muutokset pitäisi malttaa jättää tekemättä, Murto esittää.