STT:n viime lauantaina (18.5.) julkaiseman puoluekyselyn perusteella perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta eivät olisi valmiita uuteen yhteisvelkaan edes Ukrainan tai puolustuksen takia.

Mäkelä kiistää uutisen tiedot.

– Puoluetoimiston kannat ovat ihan samoja kuin minunkin kantani. Kun lukee tarkkaan STT:lle lähetetyn tiedotteen, siellä on todettu, että Ukraina on erilliskysymys, Mäkelä väittää.

STT:llä ei allekirjoiteta Mäkelän väitteitä.

Onko sinulla ja Purralla nyt yhteinen näkemys ja välit kunnossa? Julkisuuteen on näyttänyt siltä, että teillä on erilainen linja.

– En tunnista tällaista tilannetta ollenkaan, että olisi ollut erilaista linjaa.

Oletko Purran kanssa käynyt tilannetta läpi?

– Sitä ei ole sen laajemmin käyty läpi. Mielestäni linja ei ole koskaan ollutkaan erilainen.

MÄKELÄ syyttää keskustaa sisäpolitiikan tekemisestä Ukraina-tuella.

– Perussuomalaiset suhtautuu kielteisesti yhteisvelan ottamiseen, mutta toisaalta olen itse pitänyt tätä keskustelua turvallisuuspoliittisesti ja kansainvälisesti vähän arveluttavana, että asetetaanko Ukrainan tukemiselle joitakin ennakkoehtoja. Onko järkeä lähteä Suomen eduskunnassa sisäpoliittisista syistä paaluttamaan, että Ukrainan tuki olisi jossakin tilanteessa kyseenalaista? Mielestäni se ei ole viisasta, Mäkelä selventää.

– Se, että keskustapuolue lähtee laajasta EU:n tavoitteiden ohjelmasta, joka suuressa valiokunnassa hyväksyttiin, poimimaan yksittäisen asian ja tekee sillä sisäpolitiikkaa, yrittää lyödä perussuomalaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisella kysymyksellä, ei ole suomalaista politiikan tekoa eikä perinnettä. Se ei mielestäni edusta hyvää yhteistyötä heiltä.

– Varsinkaan kriisitilanteessa ei pitäisi politisoida tällaisia kysymyksiä, Mäkelä sanoo.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ei Mäkelän kritiikkiä osta.

– Käsittääkseni heidän (perussuomalaisten) kantansa on ollut tähän saakka hyvin ehdoton ihan kaikkeen mahdolliseen yhteisvelkaan. Uutinen tässä on kai se perussuomalaisten muuttunut linja, ei niinkään keskustan muuttunut linja. Ehkä meidän puoluetta ei kannata nyt ensimmäisenä epäillä halukkuudesta Ukrainan tukemiseen. Aloitimme vahvan Ukrainan tukemisen hallitusvastuussa kansallisista varoista puolustusmateriaaleista.

SAARIKKO etsisi varoja Ukrainan tukemiseen ennen muuta Venäjältä jäädytetyistä varoista, joista on jo tehty periaatteellinen päätös.

– Se on erittäin iso summa ja oikeudenmukaisin tapa ratkaista Ukrainan tukeminen.

Perussuomalaisten on Saarikon mukaan hyvä huomata, että EU:ssa puuhataan yhteisvelkaa monella muullakin rintamalla kuin Ukrainan tukemiseksi.

– Se on joillekin maille vastaus kaikkiin taloushuoliin. Siksi linjan pitää olla kirkas.

Katsot, että jos nyt tuetaan Ukrainaa yhteisellä rahalla, sama voisi levitä myös muualle?

– Ei pelkästään Ukrainan ympärillä käydä keskustelua yhteisvelasta vaan monessa muussakin yhteydessä kuten valtiovarainministeri (Riikka Purra) aivan oivallisesti totesi. Sitä hivutetaan eri teitse. Siksi kannan kannattaa olla aika selkeä. Käsittääkseni perussuomalaiset ovat puhuneet itsensä tässä jo ristiin viimeisten parin päivän aikana. Puoluetoimiston ja ryhmän välillä taitaa olla tässä jonkinlaisia näkemyseroja.

– Keskustan kanta on kirkas paitsi yhteisvelkaan että Ukrainan tukemiseen. Tietenkin Suomen pitää seistä kaikin tavoin Ukrainan tukena myös EU:ssa.

Mäkelä arvosteli, että keskusta tekee ulkopolitiikalla sisäpolitiikkaa ja rikkoo suomalaisten konsensusperinnettä.

– Me puhumme nyt taloudesta ja EU:n talouspolitiikan työkaluista. Ei Suomella ole mitään linjaepäselvyyttä Ukrainan tukemisessa. En ymmärrä miksi perussuomalaiset haluavat kääntää tämän siihen, mutta keskustan kantaa tässä ei tarvitse epäillä ja siitä on suuret näytöt. Nyt kannattaisi se oma linja kirkastaa ja pitää vaalilupauksista kiinni.

Akatemiatutkija Timo Miettinen on arvostellut EU-vaalien alla käytyä yhteisvelkakeskustelua sekavaksi. Hän kommentoi X:ssä puolueiden puheenjohtajien Ylen maanantai-illan EU-vaalitenttiä.

– Keskeinen virhe tentissä liittyi siihen, että (Sari) Essayah (kd.) sanoi, että EU:n rauhanrahaston kautta olisi annettu Ukrainalle 50 miljardia euroa tukea. Näinhän ei ole. Sitä on annettu 6,1 miljardia ja rahaston koko on kokonaisuudessaan noin 17 miljardia, Miettinen kommentoi Demokraatille.

– Hän sekoitti summan EU:n rahoituskeskustelun puolivälitarkastelussa sovittuun 50 miljardin tukipakettiin Ukrainalle, josta osa on suoraa tukea ja osa lainamuotoista tukea. Se lainamuotoinen tuki rahoitetaan siten, että EU ottaa itse velkaa tulevina vuosina ja käyttää vakuutena EU:n budjettia. Periodi on 2024-2027.

Yhteistä velkaa on siis Miettisen mukaan jo päätetty ottaa Ukrainan tukemiseksi.

– Periaatteellinen kysymys velanotosta on jo ylitetty. Ei ole mitään järkeä käydä periaatteellista keskustelua siitä, että otetaanko velkaa vai ei. Sitä otetaan joka tapauksessa ja sitä lainataan Ukrainalle. Iso kysymys on se, että pitäisikö sitä ottaa lisää.

Olisiko tämä lähtenyt siitä, että EU:n elpymisvälineen kohdalla todettiin eduskunnassa, että väline on kertaluontoinen. Tämän tyyppistä erillistä välinettä vastustetaan.

– Ajattelen vieläkin, että se on kertaluontoinen päätös. Ja kyllähän tuo budjetin puolivälitarkastelukin on sellainen, että kaikkien jäsenmaiden pitää se hyväksyä. Kertaluontoisuuden pointti on se, ettei komissiolle anneta blanko-shekkiä tai lupaa ottaa velkaa mihin tahansa tilanteeseen vaan kaikki tilanteet, joissa velkaa otetaan, pitää hyväksyä kaikkien jäsenmaiden yhteisymmärryksessä, ei millään määräenemmistöpäätöksellä. Tämä budjetin välitarkastelu on hyväksytty yksimielisesti.

EU:n kaikki jäsenmaat hyväksyivät 50 miljardin tukipaketin huippukokouksessaan helmikuun alussa. Suomea edusti kokouksessa pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Miettisen mukaan yhteisvelkakeskustelu politisoitui vahvasti EU:n elpymisvälineestä keskusteltaessa.

– Itse koin, että taustalla on vahva oikeudellinen analyysi siitä, että velanotto rikkoo EU:n perussopimuksia. Tällaista keskustelua ei käyty muissa maissa. Oma selitykseni lähtee siitä, että suomalaista EU-keskustelua hallitsee vahvasti legalistinen näkökulma, jossa oikeudellisella argumentaatiolla on hyvin keskeinen rooli. Vaikka keskeiset oikeustieteilijät antoivat elpymispaketille vihreää valoa, käsitys, jonka mukaan tässä on oikeudellisesti jotakin hämärää jäi elämään, Miettinen sanoo.