Lusis syntyi Latviassa 1939, mutta maa liitettiin pian osaksi Neuvostoliittoa. Hän edusti urheilijana Neuvostoliittoa ja voitti olympiakullan vuoden 1968 Meksikon olympialaisissa, joissa hän jätti toiseksi Suomen Jorma Kinnusen. Lusis ylsi mitaleille myös Tokion olympialaisissa 1964 ja Münchenissä 1972. Tokiossa Suomen Pauli Nevala vei voiton.

EM-kultaa Lusis juhli muun muassa Helsingissä 1971.

Tieto suurheittäjän kuolemasta suretti Lusisin kilpakumppaneihin lukeutunutta Hannu Siitosta, joka kamppaili legendaa vastaan kahdessa olympiafinaalissa ja EM-kisojen heittopaikoilla. Suru-uutinen hätkähdytti, vaikka Lusisin terveysvaikeudet olivatkin tiedossa.

– Kilpailuissa hän oli rauhallinen, ei räiskyvä. Ja vaikka kielimuuria olikin, hän vaikutti aina hienolta ihmiseltä, Siitonen jatkoi ja mainitsi Lusisin olleen myös kova kalamies ja Suomen ystävä, joka vieraili Siitosenkin luona Parikkalassa ja nosti Simpelejärvestä haukea oikein urakalla.

Lusis oli pitkään suomalaisheittäjien peikkona: vuosina 1962–72 arvokisoissa hän taipui suomalaisille vain Tokion olympiakisoissa Nevalan oltua parempi. Siitonen muistaa erään reissun 1970-luvun alkuvuosilta, kun matkaa tehtiin Helsingin Maailmankisoihin yhdessä Jorma Kinnusen kanssa.

– Jorma sanoi autossa kohti Helsinkiä, että ei ole voittanut Lusista ikinä. Etkä voita sinäkään, hän sanoi minulle, Siitonen hymyilee.

– No, minä voitin hänet sitten ja Jorma joutui tunnustamaan, että voitit sittenkin. Mutta ei ollut helppo voitettava, ei missään nimessä.