Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Janne Riiheläinen: Venäjän nykyhallinto ei tee pysyvää rauhaa Ukrainaan – ja tämä fakta meidän pitää tajuta

Antti Pitkäjärvi
Kolumnit

Janne Riiheläinen

Kirjoittaja on bloggaaja ja turvallisuuspolitiikan kommentaattori.

Kansainvälinen rikostuomioistuin haluaa Vladimir Putinin oikeuden eteen. Sitä ei Venäjän nykyisen hallinnon aikana tapahdu, ja pysyvä rauhakin Ukrainaan jää haaveeksi.

Janne Riiheläinen

Sotilaat ovat tiivistäneet uhan määritelmäksi “tahto kertaa kyky”. Jos on kykyä ja tahtoa paljon, uhkakin on suuri. Jos vähän, pieni.

Ukrainan sodan taustalla on laajempi konflikti, jossa Venäjä yrittää palauttaa Neuvostoliiton tapaista etupiiriä itselleen. Se siis tavoittelee määräysvaltaa naapurimaidensa asioihin ja nämä naapurimaat, Suomi mukaan lukien, vastustavat pyrkimystä. Koska Venäjän on ajettava tavoitteitaan väkisin, tulee mukaan kuvaan tuo uhkan kaava.

SUOMEN Nato-prosessi käynnistyi keväällä 2022, kun uhkalaskelman tulos muuttui suomalaisten päässä Ukraina-suurhyökkäyksen alettua. Venäjän tahto paljastui aiemmin arvioitua suuremmaksi ja kykyä haluttiin siksi pienentää puolustusliittoon liittymällä. Saman johtopäätöksen tekivät ruotsalaiset.

Presidenttinä Vladimir Putin on rakentanut Venäjää, jonka avulla hän voi yrittää palauttaa maan suuruuden. Koska Venäjällä ei ole muita keinoja siihen, on linjaksi valittu aggressiivinen valtapolitiikka sotineen ja konnankoukkuineen.

Putin tai hänen linjaansa jatkava johtaja käyttää näitä keinoja niin kauan kunnes seinä tulee vastaan.

Ukrainalaiset uskovat hyvästä syystä, että jos nyt solmittaisiin rauha Venäjän kanssa, se tarkoittaisi vain ajanpeluuta ennen seuraavaa hyökkäystä. Toki se seuraava hyökkäys voisi tapahtua muuallekin kuin Ukrainaan.

Mutta Ukraina on Kremlin tähtäimessä niin kauan, kuin se haluaa olla aidosti itsenäinen ja demokraattinen valtio.

RAUHANTEKO nyt edellyttäisi myös sotakorvausten ja sotarikosten tuomitsemisen unohtamista.
Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen tällä viikolla Putinista julkaisema pidätysmääräys on hyvin symbolinen ele. On mahdotonta kuvitella, että Putin suostuisi vapaaehtoisesti pakkaamaan laukkunsa ja lähtemään Haagiin tutkittavaksi ja tuomittavaksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kestävää rauhaa ei ole mahdollista tehdä Venäjän nykyjohdon tai sen linjalla olevan hallinnon kanssa.

Pysyvämmän rauhan edellytys olisi siis Venäjä, jossa johdossa ei olisi imperiumia rakentavaa yksinvaltiasta. Nykyinen valtias on tehnyt kaikkensa pitääkseen vallan käsissään.

Putinilla ei tällä hetkellä ole uskottavia julkisia kilpailijoita. Ei ole myöskään prosesseja tai instituutioita, joiden avulla valtaa olisi mahdollista sujuvasti siirtää jollekin toiselle.

Maassa jossa valta on näin vahvasti sidottu johtajan persoonaan, tämän vaihtaminen tai vaihtuminen johtaa suurella todennäköisyydellä sekasortoon.

VENÄJÄ voi myös alkaa murentua pikkuhiljaa. Moskovan otetta alueista on kiristetty pitkään, mutta ote saattaa lipsua, jos keskusvalta ei pysty pitämään yllä alueiden taloudellisia edellytyksiä.

Suuren Venäjän logistiikka maassa, merellä ja ilmassa on yhä suuremmissa hankaluuksissa pakotteiden takia vähenevien varaosien ja huoltotarvikkeiden myötä. On täysin mahdollista, että alueet lähtevät autonomisoitumaan tai jopa itsenäistymään.

Tätä kehitystä myös lietsotaan ulkopuolelta esimerkiksi Venäjän jälkeiset vapaat kansat -järjestön tukemisen kautta. Sen idea on pilkkoa monikansallinen imperiumi kansallisvaltioiksi. Nykyistä paljon pienempi Venäjä ei ainakaan olisi niin kyvykäs tai ehkä edes halukas uhkaamaan naapureitaan.

Paras, mutta valitettavasti myös epätodennäköisin vaihtoehto on demokraattisen Venäjän syntyminen.

Paras, mutta valitettavasti myös epätodennäköisin vaihtoehto on demokraattisen Venäjän syntyminen.

Sellainen valtio ja kansakunta selvittäisi tekojensa seuraukset paitsi muun maailman, ennen kaikkea itsensä kanssa. Tämän Venäjän syntyminen edellyttäisi uudenlaisen venäläisyyden muotoilua, jossa toisaalta ammennetaan olemassaolevasta, mutta myös jostain uudesta jota ei ole vielä kertaakaan nähty.

AIDON ja kestävän rauhan syntyminen edellyttää siis suurta muutosta Venäjällä. Se voi tapahtua ensi viikolla tai ensi vuosikymmenellä, tai ei koskaan.

Siihen asti meidän on hellittämättä puolustettava turvallisuuttamme ja demokratiaamme.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE