Japanin sisäasiain- ja viestintäministeriön mukaan äänioikeutetuista noin 52 prosenttia käytti oikeuttaan vuonna 2022 järjestetyissä parlamentin ylähuonevaaleissa. Äänestysaktiivisuus kuitenkin vaihteli huomattavasti ikäluokkien välillä: 60-69-vuotiaista vaaliuurnilla kävi 66 prosenttia, mutta 20-29-vuotiaista uurnille vaivautui vain 34 prosenttia.

Väestön ikärakenteen perusteella kuusikymppiset antoivat vaaleissa 9,9 miljoonaa ääntä, kaksikymppiset 4,3 miljoonaa ääntä.

Väestön ikääntymisen ja syntyvyyden laskun jatkuessa ikäluokkien välinen epätasapaino on kasvamassa Japanissa entisestään. Ilmiö on koettu ongelmaksi jo vuosikymmeniä, kertoo Gakugei-yliopiston apulaisprofessori Chikako Mise STT:lle.

VUONNA 2015 äänioikeusikäraja laskettiin Japanissa 20:stä 18 vuoteen nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Ensimmäisissä uudistuksen jälkeisissä vaaleissa äänestämässä kävi 47 prosenttia 18-19-vuotiaista, mutta sittemmin osuus on pudonnut 32-43 prosenttiin.

Uudistuksen yhteydessä peruskouluissa ja lukioissa alkoi demokratia- ja yhteiskuntataitojen opetus, jonka tarkoitus on auttaa nuoria ymmärtämään poliittista päätöksentekoa ja tekemään päätöksiä yhteiskunnan itsenäisinä jäseninä. Lakiin kirjatun puolueettomuusvaatimuksen on kuitenkin koettu rajoittavan opettajien mahdollisuuksia puhua politiikasta, kertoo Mise.

-  Kyse on pitkälti Japanin poliittisen ja oikeusjärjestelmän perusteiden oppimisesta. Sitä kautta on aika vaikeaa saada oppilaita aidosti kiinnostumaan.

Osa opettajista on onnistunut tutkivan oppimisen keinoin tuomaan poliittisia ja yhteiskunnallisia teemoja opetukseen nuorille läheisten aiheiden kautta. Tällaisille menetelmille olisi valtakunnallista kysyntää, sanoo Mise.

MISE muistuttaa, että nuoret väistävät vaaliuurnia monista eri syistä.

Osa on tyytyväisiä nykytilanteeseen ja jättää äänestämättä ilman omantunnon tuskia. Toisten kohdalla pitäisi puuttua näköalattomuuden, sosiaalisen eristäytymisen ja koulujärjestelmän ulkopuolelle jäämisen juurisyihin, kuten eriarvoisuuteen ja lapsiperheköyhyyteen.

Japanin liberaalidemokraattisen puolueen (LDP) dominointi ei sekään liene omiaan innostamaan nuoria. LDP on ollut maan pääministeripuolue vuodesta 1955 asti, yhteensä noin kuuden vuoden mittaista ajanjaksoa lukuun ottamatta. Uusi pääministeri Shigeru Ishiba on myös uusi LDP-johtaja.

Sunnuntain vaaleissakin jännitettäväksi jää lähinnä, millaisella etumatkalla – puolueen mainetta hiljan tahrineesta korruptioskandaalista huolimatta – LDP vaalit voittaa ja saako se yhdessä hallituskumppaninsa kanssa enemmistön alahuoneen paikoista.

Oikeistopopulistisen innovaatiopuolueen kyselyssä japanilaisnuoret selittivät alhaista aktiivisuuttaan yleisimmin tiedon puutteella, äänestämisen merkityksettömyydellä ja sopivan puolueen puuttumisella. Verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi 1  020 iältään 18-25-vuotiasta kuluvan vuoden tammikuussa.

Myöskään Gazan ihmisoikeustilanteen ja ilmastokriisin kaltaiset aiheet eivät ole Japanissa saaneet nuoria liikkeelle yhtä sankoin joukoin kuin muualla, arvioi Mise. Japani on kielimuurin ja mediankäyttötapojen muutoksen takia saari sekä sanan kirjaimellisessa että kuvainnollisessa merkityksessä.

-  Monet eivät altistu muille kuin japanilaismedian esiin tuomille aiheille. Huomion kiinnittäminen ulkomaihin on vaikeaa. Japani on loppujen lopuksi saarivaltio, joka on kovin kaukana muista maista.

NUORTEN poliittisen kiinnostuksen puute ja alhainen äänestysaktiivisuus on herättänyt huolta muuallakin kuin Japanissa. Esimerkiksi presidentinvaaleihin valmistautuvassa Yhdysvalloissa on kuluvan vuoden aikana puhuttu paljon nuorten äänestysaktiivisuudesta.

Myös Suomessa nuoret ovat keskimääräistä laiskempia äänestäjiä. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden eduskuntavaaleissa äänestämässä kävi noin 61 prosenttia 18-vuotiaista, noin 57 prosenttia 19-vuotiaista ja noin 58 prosenttia 20-24-vuotiaista. Kaikista äänioikeutetuista äänestämässä kävi kuitenkin noin 72 prosenttia.

Japanilaisnuoret erottuvat länsimaisista ikätovereistaan etenkin haluttomuudellaan vaikuttaa poliittiseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Japanin Lapsi- ja perheviraston julkaiseman, viime vuoden lopulla toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 46 prosenttia japanilaisnuorista on jokseenkin tai erittäin kiinnostunut politiikasta. Yhdysvalloissa vastaava osuus oli 47 prosenttia, Ranskassa 51 prosenttia, Ruotsissa 62 prosenttia ja Saksassa 67 prosenttia.

Samassa kyselyssä japanilaisnuorista 43 prosenttia kertoi haluavansa osallistua yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja 34 prosenttia haluavansa osallistua tulevaisuudessa aktiivisesti asuinmaansa ja -alueensa poliittiseen päätöksentekoon. Muissa kyselyn maissa näin vastanneiden osuus oli vähintään 14 prosenttiyksikköä korkeampi.

Japanilaisnuorista 36 prosenttia arvioi, että osallistumalla he voivat mahdollisesti vaikuttaa itselleen tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Ranskassa vastaava osuus oli 48 prosenttia, Yhdysvalloissa 52 prosenttia, Ruotsissa 55 prosenttia ja Saksassa 60 prosenttia.

Lapsi- ja perheviraston mukaan japanilaisnuorten näkemykset eivät ole muuttuneet merkittävästi vuodesta 2018.

Jokaisessa viidestä maasta kyselyyn vastasi tuhat 13-29-vuotiasta lasta ja nuorta viime vuoden marras- ja joulukuun välisenä aikana.

Aleksi Teivainen / STT