Ulkoministeriö lakkauttaa kansalaisjärjestöjen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen toimintaan tarkoitetut valtionavut vuodesta 2025 alkaen.

Helsingin Sanomat uutisoi viikko sitten, että kehysriihen päätösten seurauksena noin miljoonan euron tuesta ei käytännössä jää juuri mitään jaettavaksi vuosittain järjestöille. Leikkausta valmistellaan ulkoministeriössä.

HS kertoi, miten yksi kovimman iskun saavista on Suomen YK-liitto, joiden rahoituksesta puolet on tullut ulkoministeriön lähteestä. Liitto tekee tunnetuksi ja tukee Yhdistyneiden kansakuntien toimintaa ja periaatteita. Esimerkiksi Nato-jäsenyydestä jäsen- ja kumppanimaissa kansalaiskeskustelua yllä pitävä Suomen Atlantti-seura joutuu pääsihteerinsä mukaan pohtimaan, onko seuralla enää toimintaedellytyksiä.

Partanen sanoo, että kansainvälisyyttä edistävien järjestöjen rahoituksen leikkaaminen on valitettavaa.

– Meillä on kovat säästöpaineet valtiontaloudessa ja se osuu sitten jokaiselle hallinnon sektorille ja jokaiseen ministeriöön. Toiveena tietenkin on se, että tätä budjettimomenttia ei kokonaan missään nimessä lakkautettaisi, jotta kun taloudessa menee paremmin, momentille voitaisiin valtionavustuksia mahdollisesti jatkossa myöntää, jos päädytään siihen, että ne nyt kokonaisuudessaan leikataan, Partanen sanoo Demokraatille.

– Mutta erittäin ikävä tilannehan tämä on, hän jatkaa.

Yritätkö itse jotenkin vaikuttaa siihen, että tämä (leikkaus) ei YK-liiton osalta toteutuisi?

– Tiedän ne realiteetit, että en pysty estämään sitä, etteikö näihin kaikkiin kohdistuisi leikkauksia. Ajattelen myös niin, että näiden leikkausten pitää myös tasapuolisesti kohdistua. Aion pyrkiä vaikuttamaan siihen, että tätä momenttia ei kokonaan lakkautettaisi, jotta sitten tulevaisuudessa voitaisiin, mikäli nyt päädytään tekemään suuret leikkaukset, tälle momentille kohdistaa valtionavustuksia. Mutta en myöskään ajattele niin, että tässä pitäisi yhden jäädä ikään kuin pois leikkausten kohteista ja sitten leikata muilta.

Partanen katsoo, että leikkauksia on kohdistettava tasapuolisesti järjestökenttään sekä kansainvälisyyttä edistävien järjestöjen osalta kaikkiin järjestöihin. Jos järjestöillä on lakisääteisiä velvoitteita, on huomioitava ensisijaisesti, ettei säästöjä kohdistu niihin.

PARTANEN ennakoi, että YK-liitto joutuu vähentämään henkilöstöä.

– Kyllähän me joudumme tietenkin matematiikkaa laskemaan ja pohtimaan, mitä pystyy jäljelle jäävällä rahoituksella tekemään. Kyllähän se monesti näissä tilanteissa on, että henkilöstövaikutuksiahan näillä valitettavasti on.

Partanen arvioi, että YK-liitto joutuu tinkimään kaikesta toiminnasta, koska henkilöstön määrä on muutoinkin pieni.

Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko sanoi tiedotteessa hallituksen leikkauspäätöksen kertovan siitä, että ”Suomessa ajetaan systemaattisesti alas kansalaisyhteiskuntaa”.

– En tunnista enkä allekirjoita sellaista, että Suomessa oltaisiin systemaattisesti ja se olisi jotenkin poliittinen agenda. Kyllähän meillä tietenkin Suomessa voitaisiin myös hieman enemmän mennä siihen suuntaan, että myös järjestöt pyrkisivät hankkimaan rahoitusta muullakin tavoin kuin valtionavustusten muodossa. Monissa muissa maissahan myös yksityinen sektori ja yritykset sekä ihmiset osallistuvat vahvasti kansalaisyhteiskunnan tukemiseen. Toki se olisi suotavaa, että näin olisi myös Suomessa. Mutta en tunnista kyllä sellaista enkä hyväksyisi sellaista, että meillä järjestelmällisesti kansalaisyhteiskuntaa ajettaisiin alas. Meillä on myös kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta hallitusohjelmassa kirjaukset, Partanen kommentoi.

Hallitusohjelman mukaan ”keskeinen osa toimivaa demokratiaa on aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta”. Ovatko leikkaukset hallitusohjelman mukaisia?

– Kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin vuosi sitten, ei tietenkään tiedetty sitä, minkälaisessa taloudellisessa tilanteessa Suomi on vuoden päästä. On tietenkin ikävää, että meillä taloudellinen tilanne on mikä on ja joudutaan lisäsopeutuksia tekemään. Eihän näitä sopeutuksia suunniteltu tietenkään hallitusohjelmassa eikä sopeutustarve ollut hallitusohjelmaa tehtäessä tiedossa. Mutta uskon myös niin, että kansalaisyhteiskuntaa pystytään monella muullakin tapaa vahvistamaan kuin pelkästään rahalla ja se on tietenkin meidän jokaisen tehtävä.

YK-liiton Laukko näkee HS:n mukaan leikkauksissa yhteyden nykyhallituksen politiikkaan, jossa hänen mielestään kansainvälisiä sopimuksia ei aina haluta noudattaa.

– En itse allekirjoita tätä väitettä ja pidän sitä myös hieman harmillisena, että tällainen kanta on muodostunut. Meillä on Suomessa perustuslakivaliokunta, joka järjestelmällisesti tutkii ja selvittää kaiken meidän lainsäädäntömme perusoikeus- ja kansainvälisten sopimusten mukaisuuden. Lausunnot ovat varsin yksimielisiä tälläkin hallituskaudella olleet ja on ollut isoja kysymyksiä. Tietenkin toivoisin, että näinkin rajuun väitteeseen tulisi sitten hieman yksilöityä perustelua. Oikeastaan haastavaa edes ottaa tämmöiseen näin laveaan väitteeseen kantaa, Partanen sanoo.

TUEN päättyminen uhkaa myös esimerkiksi Suomen Atlantti-seuraa ja Eurooppalainen Suomi ry:tä. SDP:n kansanedustaja Jani Kokko on Eurooppalaisen Suomen puheenjohtaja ja Atlantti-seuran varapuheenjohtaja.

Demokraatti tavoitteli kommenttia varten myös Atlantti-seuran puheenjohtajaa, entistä kokoomuslaista pääministeriä Jyrki Kataista, mutta Katainen välitti viestin, että pääsihteeri kommentoi Atlantti-seuran osalta asiaa. Pääsihteeri Terhi Suominen on sanonut HS:lle, että leikattu rahoitus on ollut seuralle ”eksistentiaalisen tärkeä”.

Jani Kokko katsoo, että kansainvälisyyttä edistävien järjestöjen leikkaukset heikentävät merkittävästi yleistä kansalaiskeskustelua ja kansalaisten aktivointia yhteiskunnalliseen toimintaan.

– Sekä YK-liitto, Atlantti-seura ja Eurooppalainen Suomikin ovat aika paljon tehneet omilla aloillaan kansalaiskeskustelun vahvistamiseksi.

Kokko luonnehtii hallituksen säästöpäätöksiä käsittämättömäksi.

Atlantti-seuran ja Eurooppalaisen Suomen rahoitusleikkaukset ovat Kokon mukaan merkittäviä eivätkä ne voi olla vaikuttamatta toimintaan.

– Muutoinkin molemmissa organisaatioissa henkilöstöresurssit palkattujen osalta ovat olleet varsin vähäiset. Enemmän on tehty vapaaehtoisvoimin…Erittäin harmillisia ja valitettavia päätöksiä.

KOKKO allekirjoittaa Atlantti-seuran pääsihteerin huolen järjestön toimintaedellytyksistä.

– Nato-aikana kansalaiskeskustelu olisi edelleen varsin tarpeellista, kun pohditaan Suomen roolia ja tulevaisuutta Natossa. Osahan on jo sanonut, että mitä sillä Atlantti-seuralla tekee, kun Suomi on nyt liittynyt Natoon, mutta nythän sitä tarvittaisiin entistä enemmän. Kaikissa muissa Nato-maissahan tämä on käsittääkseni suoraan puolustusministerin rahoittamaa toimintaa ja niillä on huomattavat resurssit toiminnalleen.

Kokko vaikuttaa allekirjoittavan YK-liitosta tulleen väitteen, että hallitus ajaa nyt kansalaisyhteiskuntaa alas.

– Ensin olivat rauhanjärjestöjen rahoituksien leikkaukset – toki niissä osaltaan tiettyjen organisaatioiden kohdalla kyllä jaan hallituksen näkökulman ja ratkaisun – mutta kyllähän nämä siihen päälle, kielivät siitä, että ei välttämättä arvosteta sitä työtä, jota yhdistykset ja järjestöt tekevät, Kokko kommentoi.

– Jos henkilökohtaisesti olisin ulkoministeri, en muun muassa YK-liitolta, Eurooppalaiselta Suomelta ja Atlantti-seuralta leikkaisi, Kokko sanoo.

Hän etsisi säästöjä muilta ulkoministeriön momenteilta.

YK-liiton, Atlantti-seuran ja Eurooppalaisen Suomen ohella rahoitusta ovat saaneet muun muasssa CMI Martti Ahtisaari Peace Foundation, Ihmisoikeusliitto ja Suomen Punainen Risti.