– Rahan tarve puolustukseen ja turvallisuuteen tulee olemaan varmaan lähivuosina ja -vuosikymmeninä merkittävä. Silloin varmasti asetellaan myös vastakkain sitä, mitkä ovat meidän mahdollisuutemme ylläpitää hyvinvointivaltiota, sosiaalivaltiota ynnä muita pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluneita rakenteita.

Eloranta puhui tänään Helsingissä SAK:n Eriarvoisuus Suomessa -seminaarissa. Hän nosti esiin myös Naton pääsihteeri Mark Rutten puheita.

– Suorimmin tämän asian on esimerkiksi sanonut Naton pääsihteeri Mark Rutte, joka kylmän rauhallisesti ilmoitti, että eläkkeistä ja sosiaaliturvasta on leikattava, jotta puolustusmenot voidaan kattaa tulevaisuudessa. En ole sitten ihan varma siitä, että kuinka hyvä ja järkevä strategia se on.

– Ainakin toistaiseksi on näin, että kyllä kai jollain tavalla kansalaisten hyväksyntä myös tämäntyyppisille ratkaisuille pitäisi saada. Voipi olla, että asioiden perustelu ihan näin suoraviivaisesti ei sitten kuitenkaan ole mahdollista, Eloranta kommentoi Rutten näkemyksiä.

Rutte on tosin antanut ymmärtää, että eläkkeistä ja sosiaaliturvasta olisi leikattava vain vähän. Toki Suomessa sosiaaliturvaa on leikattu jo tällä hallituskaudella reippaasti.

Eloranta painotti, että Suomessa tähän säästöistä ja puolustukseen satsauksesta käytävään keskusteluun pitää entisestään valmistautua ja miettiä, miten asia kaiken kaikkiaan hoidetaan.

– Politiikan hyväksyttävyys, yhteiskunnan eheys ja ylipäätänsä toimien legitimiteetti on erittäin tärkeä asia näinä aikoina erityisesti pohdittavaksi. Se on myös turvallisuuden näkökulmasta yksi keskeisimpiä asioita. Jos sitä ei ole, ehkä myös kokonaisturvallisuusajattelu, jota meillä Suomessa on haluttu vaalia ja helliä, joutuu vähän toiseen valoon, Eloranta pohti.

DEMOKRAATTI kysyi Elorannalta tämän seminaaripuheen jälkeen vielä tarkennusta, mitä hän halusi viestiä hallitukselle puolustusmenoista.

– Lisäsatsaukset puolustukseen ovat varmasti tarpeen, mutta kasvavien kustannusten taakka pitää jakaa reilusti, Elorannan viesti kuuluu.

– Jo tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset, kohoavat elinkustannukset ja korkea työttömyys on johtanut vakaviin toimeentulo-ongelmiin ja puolustuksen rahatarpeita ei voida hoitaa lisäleikkauksilla, hän näkee.

Elorannan mukaan myös hyvätuloisten ja -osaisten sekä yritysten veronalennusvaateet ovat vastuuttomia tässä tilanteessa sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti.

– Yhteiskunnan eheyttä on vaalittava vakavassa tilanteessa ja eriarvoisuuden, taloudellisen epätasa-arvon kasvattaminen on kestämätöntä, Eloranta painottaa.

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON pääsihteeri Oona Ylönen käsitteli SAK:n seminaarin puheenvuorossaan Lapsiperheiden asemaa Suomessa.

Hän totesi, että lasten oikeudet toteutuvat yleisesti ottaen hyvin, mutta lastensuojelun ja mielenterveyspalvelujen resursseissa ja palveluiden saatavuudessa on puutteita, eriarvoistuminen on lisääntynyt. Erityisen haavoittuvia ovat maahanmuuttajat, vammaiset ja köyhyydessä elävät.

YK:n lastenoikeuksien komitea määräaikaisraportti (2023) suosittaa muun muassa, että Suomen on tehostettava toimia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten syrjinnän poistamiseksi.

Ylönen kertoi myös, että Tilastokeskuksen mukaan lasten köyhyys- tai syrjäytymisriski kasvoi Suomessa 14,1 prosentista peräti 17,3 prosenttiin vuoden aikana.

Lapsiperheiden auttamismahdollisuudet ovat olleet kaventumassa järjestöissä. Muun muassa hallituksen valtionavustusten leikkaukset heikentävät niiden tarjoamia palveluita.

Tämä tarkoittaa muun muassa heikentyneitä mahdollisuuksia saada kriisi- ja vertaistukea esimerkiksi ero- ja väkivaltatilanteissa, vähemmän apua vanhemmuuden tukeen ja päihdeongelmiin tai
tukea raskausaikana sekä heikompia mahdollisuuksia saada apua Ensikodista vauvaa odottaessa ja vauvan syntyessä.

Myös väkivaltaa kohdanneiden mahdollisuuksia saada apua turvakodeista on ollut pulmia paikkojen riittämättömyyden vuoksi ja tilanne ei näytä olevan parantumassa.

Kaiken kaikkiaan heikoimmassa asemassa olevien ääni kuuluu heikommin päätöksenteossa, mikä voi lisätä eriarvoistumiskehitystä.