– Kovin vähän on kuultu, mitä on sovittu tai mitä ollaan sopimassa. Mutta ne vuodot, joita hallitusneuvotteluista on tihkunut, kyllähän ne näyttävät meidän näkökulmasta negatiivisilta, Eloranta arvioi Demokraatille.

Eloranta ei osaa sanoa, kuinka protestiherkkiä SAK:laiset palkansaajat ovat, jos hallituksen päätökset eivät miellytä.

– Sitä on vaikea ennakoida. Selvästi on kuitenkin piilevää epäilystä hallituskoalitiota kohtaan.

– Se on märkä rätti tänne suuntaan. En tiedä, halutaanko sillä provosoida vai mitä sillä halutaan.

ELORANTA muistuttaa, että työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat aikoinaan yhdessä verovähennysoikeudesta – myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edeltäjät.

– Toivoisi tietysti, että järjestäytyneen työmarkkinan edut nähtäisiin edelleenkin.

Huolta SAK:laisessa liikkeessä aiheuttavat myös esimerkiksi aikeet puuttua ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tai työtaisteluoikeuteena

SAK:n puheenjohtaja painottaa, että ensisijaisena tavoitteena SAK:lla ei ole olla protestoimassa torilla ja lakossa vaan neuvotella ja pyrkiä saamaan ratkaisuja.

– Toivomme, että hallitus näkee tilanteen samalla lailla, vaikka on selvää, että meillä on erilaiset tavoitteet kuin porvarihallituksella. Mutta siitä huolimatta neuvottelun ja sopimisen tien täytyy olla ensisijainen.

KEVÄÄN työmarkkinakierrokselta on ratkaisematta vielä rippeitä, kun yksityisen sosiaalipalvelualan palkoista ei ole päästy sopuun.Elorannan mukaan menneeltä kierrokselta on opittavissa itse kullakin.

– Sekä prosesseissa että tavoitteissa on varmaan ay-liikkeen sisällä vielä pohdittavaa.

Hän toivoisi, että työmarkkinajärjestelmän toimivuutta mietittäisiin laajemminkin.

– Järjestelmä on tällä hetkellä aika herkkä konflikteille. Tarvetta olisi esimerkiksi puolueettomaan taloudelliseen ja toimialakohtaiseen informaatioon, jota ei ole nykyisin riittävästi käytettävissä.

Esillä on ollut ajatus, että sovittelijan toimiston yhteyteen perustettaisiin puolueeton yksikkö talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa varten. Elorannan mielestä se voisi olla yksi vaihtoehto.

– Sovittelujärjestelmän kehittäminen vaatii varmasti oman pohdintansa tässä nykyisessä hajautuvassa tilanteessa. Mutta voi olla muitakin vaihtoehtoja kuin rakentaa sovittelujärjestelmän sisään ’kyvykkyyksiä’, joilla työmarkkinoiden toimintaa tuetaan paremmin.