Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto pitää ylipäänsä hienona, että sopu teknologian- ja kemianteollisuudessa syntyi – ”siitä onnittelut osapuolille”.

– Ottaen huomioon kovan inflaation ja ostovoiman turvaamisen, vähän hämmästyttää lopputulos, mutta pidän sitä sinällään ihan kohtuullisena. Me lähdemme siitä, että verrokkialojen korotukset tulevat sovitusti kunta- ja hyvinvointialojen sopimuksiin, Murto, joka toimii myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajana, painottaa Demokraatille.

Julkisen sektorin palkansaajia edustavat neuvottelujärjestöt Juko ja Julkisen alan unioni Jau (JHL ja Jyty) muistuttavat, että järjestöt sopivat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa vuosi sitten kesäkuussa palkkaratkaisun, joka sitoo tulevat korotukset teollisuuden korotuksiin.

– Kytköksestä on pidettävä kiinni, koska se on edellytys myös kuntien ja hyvinvointialueiden palkkaohjelman toteutumiselle, Murto korostaa.

MURRON mukaan yksityiskohtiin on vielä vaikea ottaa kantaa, ennen kuin kaikkien kolmen verrokkialan ratkaisuista on sovittu. Auto- ja kuljetusalan neuvottelut ovat vielä kesken. Hän pitää kuitenkin täysin selvänä, että kesäkuussa sovitusta ei kukaan lähde lipsumaan.

– Lähden kyllä siitä, että KT:kin pitää sovitusta kiinni – ja nimenomaan kytköksestä verrokkialoihin. Ja lähtökohta on tällä hetkellä seitsemän prosentin kustannusvaikutuksen taso kahdelle vuodelle.

Palkansaajia edustavat neuvottelujärjestöt odottavat työnantajajärjestö KT:lta kutsua jatkoneuvotteluihin mahdollisimman pian, jotta palkantarkistusten yksityiskohdista päästään hieromaan sopua. Viime kesänä allekirjoitetussa pöytäkirjassa osapuolet sopivat, että neuvottelu käydään helmikuun aikana.

Jos kuun loppuun mennessä ei yhteisymmärrystä palkankorotuksista ole löytynyt, asiaa ratkomaan asetetaan välityslautakunta.

– Lähtökohtana toki on, että me osapuolet pystymme neuvotteluteitse pääsemään ratkaisuun tämän ja ensi vuoden palkankorotuksista ja verrokkialueiden kytköksestä, Murto painottaa.

KT:N TOIMITUSJOHTAJA Markku Jalonen arvioi sunnuntaina teknologiateollisuuden työmarkkinaratkaisun olevan todella kallis kuntien ja hyvinvointialueiden kannalta.

Hän sanoi STT:lle, että ratkaisu nostaa kaikkien suomalaisten yritysten työvoimakustannuksia aika merkittävällä tavalla. Lisäkustannus on teknologiateollisuuden sopimuksen perusteella pelkästään tänä vuonna noin 600 miljoonaa euroa.

Jalosen mukaan tulos on seuraus EK:n liittojen päätöksestä tehdä 1+1-mallin mukaisia sopimuksia eikä kaksivuotisia ratkaisuja.

– Tämän valitun mallin heikkoudet toteutuivat pahimmalla mahdollisella tavalla.