Jättiliiton pomo: “On epäilystä koko sopimuksen tavoitteiden järkevyydestä”

Kuva: Kari Hulkko

Palvelualojen Ammattiliiton PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan pitäisi tapahtua jotakin radikaalia uutta, jotta ammattiliitto lähtisi työehtosopimusneuvotteluihin yhteiskuntasopimuksen pohjalta. PAM äänesti vastaan SAK:n hallituksen kokouksessa, jossa päätettiin yhteiskuntasopimuksen hyväksymisestä.

– Näissä olosuhteissa meillä eivät sopimusneuvottelut PAMin sopimusaloilla ala. Tätä sopimusta, joka nyt on käsittelyssä, emme hyväksy, Selin sanoi STT:lle kokouksen jälkeen.

PAM toivoo, että hallitus ottaisi uudelleen harkintaa valmistelussa olevia työelämän uudistuksia. Selin nostaa esiin työsopimuslakiin suunnitellut muutokset sekä perhevapaiden aikana kertyvien lomien leikkaamisen.

PAM on Suomen suurimpia ammattiliittoja. Selin ei halunnut ennakoida mitä ammattiliiton jääminen sopimuksen ulkopuolelle tarkoittaa yhteiskuntasopimuksen toteutumiselle. Sopimuksen kattavuus jää hänen mukaansa työmarkkinaosapuolten arvioitavaksi.

Selinin mukaan PAMin hallituksen jäsenillä ei ollut uskoa siihen, että sopimus tuottaisi tavoitellut tulokset. Luottamusta ei ollut hänen mukaansa maan hallituksen tai yritysten toimenpiteisiin.

– Meidän hallituksen jäsenillä ei oikein ole uskoa siihen, että tämä sopimus tuottaisi sen lopputuloksen, joka tässä on julkilausutuksi tavoitteeksi sanottu. On epäilystä koko sopimuksen tavoitteiden järkevyydestä.

Lupaus veronalennuksista ei olisi Selinin mukaan muuttanut tilannetta sinänsä mihinkään.

Selin kuvaa SAK:n hallituksen käymää keskustelua erittäin monipolviseksi.

– Tilanne on erittäin vaikea. Tässä ei hyviä ratkaisuja ole olemassakaan.

Keskustelua aiheesta

Veikkauksen pomon 32000€/kk-palkka kuohuttaa – Rinne: “Sipilän kannattaisi osoittaa parempaa pelisilmää”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ottanut kantaa Veikkauksen toimitusjohtajan jättipalkasta syntyneeseen keskusteluun.

Rinteen mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kannattaisi osoittaa parempaa pelisilmää uuden toimitusjohtajan palkkauksessa ja ottaa asia esille vastuuministerin, Sanni Grahn-Laasosen (kok.) kanssa.

Rinne sanoo, että 32 000 euron kuukausipalkka on tässä tilanteessa kohtuuton ja lähettää väärän viestin.

Onko tämä kohtuullista ja aiotteko vetoomusten lisäksi myös tehdä jotain?

Rinne muistuttaa Facebookissa, että reilu vuosi sitten Sipilä pyysi hyvätuloisia leikkaamaan palkkojaan vapaaehtoisesti kohtuuden nimissä. Lisäksi pääministeri ajoi palkkoja leikkaavaa kilpailukykysopimusta. Hallitus uhkasi myös pakkolaeilla, mikäli sopimukseen ei suostuttaisi.

— Jostain syystä Sipilällä ei ollut takataskussaan yritysjohtajiin kohdistuvia pakkolakeja, vaan pääministeri uskoi, että pelkkä vetoomus riittää. Nyt on nähty, että vetoomuksella ei ollut juuri minkäänlaista vaikutusta. Sipilän hallituksen aikana on käynyt selväksi, että ”yhteiset talkoot” ei kosketa kaikkein varakkaimpia.

Palkansaajille pakko, yritysjohtajille valinnanvapaus, Rinne kiteyttää.

— Tämä on täysin väärä viesti suomalaiselle yhteiskunnalle ja kertoo sekä pääministeri Sipilän että hallituksen huonosta pelisilmästä.

Rinne kysyykin Sipilältä:

— Onko tämä kohtuullista ja aiotteko vetoomusten lisäksi myös tehdä jotain?

Keskustelua aiheesta

Näin suomalaisten käsitys sopivasta eläkeiästä muuttui kyselyn mukaan

Suomalaisten sopivana pitämä lakisääteinen eläkeikä on noussut viime vuodesta, käy ilmi Nordean Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Tällä hetkellä sopiva eläkeikä on kyselyn perusteella 65–66 vuotta, kun vielä vuosi sitten arvio sopivasta eläkeiästä oli noin kaksi vuotta alempi eli 63–64 vuotta.

Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan kyselyn perusteella vaikuttaa, että suomalaiset ovat tottuneet ajatukseen nousevasta eläkeiästä.

Kysely toteutettiin maaliskuussa internetpaneelissa. Siihen vastasi yli tuhat työssäkäyvää 23–65-vuotiasta.

AVAINSANAT

Maahanmuuttovirasto tehostaa toimintaansa sisäministeriön listaamien puutteiden jälkeen

Maahanmuuttajat opiskelemassa suomea.

Maahanmuuttovirasto (Migri) aikoo kilpailuttaa turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan.

Kilpailutuksella pyritään pitämään kustannukset paremmin kurissa.

Migrin mukaan hakijoita on määrä sijoittaa keskuksiin niin, että niiden käyttöaste pysyy tavoitteen mukaisessa 90 prosentissa. Lisäkisi supistamispäätöksissä painopisteenä pidetään kokonaisten vastaanottokeskusten lakkauttamista paikkojen vähentämisen sijaan.

Tehostamistoimilla vastataan puutteisiin, joita vastaanottotoiminnan sopimuksissa ja valvonnassa havaittiin sisäministeriön tarkastuksessa.

Tarkastuksen mukaan vastaanottotoiminnan kustannukset henkilöä kohti ovat kasvaneet merkittävästi. Sisäministeriöstä arvioidaan, että puutteiden taustalla on ennen kaikkea poikkeuksellisen suuri turvapaikanhakijoiden määrä viime syksynä.

Tiedotteessaan maahanmuuttovirasto toteaa, että syksyllä 2015 se joutui toimimaan kymmenkertaistuneen turvapaikanhakijamäärän johdosta erittäin poikkeuksellisessa toimintaympäristössä. Tärkeimpänä tavoitteena oli saada kaikille turvapaikanhakijoille katto pään päälle.

“Tiedostimme Maahanmuuttovirastossa jo silloin, että vastaanottokeskuksia ei kyetä näissä olosuhteissa perustamaan yhtä kustannustehokkaasti kuin aiemmin”, tiedotteessa kerrotaan.

Porissa lomautetaan 2153 työntekijää kahdesta päivästä kolmeen viikkoon

Pori lomauttaa 2 153 kaupungin työntekijää. Lomautusten kesto on kahdesta päivästä kolmeen viikkoon, ja ne ajoittuvat loka–joulukuulle.

Kaupunki kertoo tiedotteessa, että lisäksi 916 ihmistä on valinnut talkoovapaan lomautuksen sijaan.

Pori tavoittelee tänä vuonna kaikkiaan 13 miljoonan euron säästöjä. Lomautusten taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan noin 4,7 miljoonaa euroa. Porin mukaan lomautuksilla on vaikutusta palvelutuotantoon.

Lomautukset koskevat koko henkilöstöä. Ulkopuolelle jää kuitenkin haavoittuvimpien toimintojen henkilöstöä muun muassa Porin perusturvakeskuksessa, sivistyskeskuksessa ja Satakunnan pelastuslaitoksella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Asunnot kallistuivat pääkaupunkiseudulla, halpenivat muualla

Kuva: Kari Hulkko
Asuminen vuokra
vuokra-asunto     
seteli, asuntolaina    
kuvattu elokuussa 2003              *** Local Caption *** 091 pe 14.05.2004 Dem s.9
227 pe 26.11.2004 Dem s.9
003 ke 05.01.2005 Dem s.6
116 ke 22.06.2005 Dem s.12
177 ma 19.09.2011 dem s.10

Vanhojen osakeasuntojen hinnat liikkuivat heinäkuussa päinvastaisiin suuntiin pääkaupunkiseudulla ja muualla maassa verrattuna edellisvuoteen.

Tilastokeskus kertoo, että pääkaupunkiseudun hinnat nousivat 1,8 prosenttia edellisvuodesta ja muualla maassa hinnat laskivat 1,6 prosenttia. Koko maan keskiarvoa tarkasteltaessa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat pysyivät viime vuoden tasolla.

Kesäkuuhun verrattuna hinnat nousivat aavistuksen. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat hieman, mutta muualla Suomessa hinnat olivat nousussa.

Heinäkuussa neliöhintojen keskiarvo koko maassa oli noin 2 300 euroa. Ero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä on huomattava, sillä pääkaupunkiseudulla keskineliöhinta oli noin 3 500 euroa ja muualla maassa noin 1 700 euroa.