JHL:n edustajisto kävi tiedotteen mukaan tiistai-iltana esityksestä pitkän, syvällisen ja kriittisen keskustelun. Esitys hyväksyttiin sillä ehdolla, että muutkin osapuolet sen hyväksyvät. Edustajiston ratkaisu ei ollut yksimielinen. 67 edustajaa äänesti hyväksymisen puolesta, 27 hyväksymistä vastaan, yksi äänesti tyhjää.

Hoitoalan järjestöt Tehy ja Super hylkäsivät sovittelulautakunnan sovintoesityksen keskiviikkona.

Sovintoesityksen sisällöstä käytettiin tiedotteen mukaan JHL:n edustajistossa useita puheenvuoroja, joista osassa puolustettiin esityksen pitkäaikaisia vaikutuksia, osassa kritisoitiin palkkaohjelman työnantajavetoisuutta. Palkkaohjelman vaikutus on 5,1 prosenttia ja se jaettaisiin paikallisina erinä. Palkkaohjelma tukee työvoimapulan ratkaisua, henkilökohtaisia palkanlisiä ja palkankorotuksia.

– Sovintoesityksessä seuraavan kolmen vuoden palkankorotukset tulisivat olemaan vähintään 1,9 prosenttia vuodessa riippumatta siitä, mitä vientialoilla ja teollisuudessa sovittaisiin. Lisäksi, mikäli näillä aloilla sovittaisiin paremmista korotuksista, erotus laskettaisiin myös mukaan kunta- ja hyvinvointialueiden palkankorotuksiin, Niemi-Laine sanoo tiedotteessa.

– Käytännössä kunta-ala on sovintoehdotuksen kautta rikkonut työmarkkinoiden lasikaton, koska yksityisen sektorin palkankorotusten määrä tuo julkiselle sektorille lisää palkkaliukumarahaa, hän sanoo.

– Kustannusvaikutuksiltaan ensimmäinen vuosi on korotusten osalta 2,53, toisen vuoden osalta 4,8 prosenttia ja kolmannen vuoden osalta jopa 10 prosenttia, hän jatkaa.

Sovintoesityksen todelliset kustannukset ovat työnantajalle pelkkiä palkankorotuksia suuremmat, JHL kertaa. Tämä niin sanottu kustannusvaikutus tarkoittaa sitä, että palkankorotusten lisäksi työntekijät hyötyvät myös työehtosopimusten teksteihin tehdyistä, työelämän laatua parantavista muutoksista ja esimerkiksi työhyvinvointiin tehdyistä parannuksista

– Palkankorotusten päälle tuleva viiden vuoden palkkaohjelma on samansuuruinen kaikille kunta-alan sopimusaloille. Sillä tartutaan työvoiman saatavuuden parantamiseen ja palkkausjärjestelmien uudistamiseen kannustavammiksi. Lisäksi vain hyvinvointialueilla sote-uudistuksen myötä palkkojen harmonisointiin on tulossa miljardi euroa sovintoehdotuksen korotusten päälle, Niemi-Laine sanoo.

JHL pitää myönteisenä myös perhepäivähoitajille tulevan kuukausipalkan ja työpaikkaohjaajien roolin huomioimisen sopimuksessa. Molemmat ovat liiton mukaan pitkän linjan vaikuttamisen tuloksia.

Niemi-Laine muistuttaa, että JHL:n linja on alusta asti ollut, että palkkaohjelma ja palkankorotukset kuuluvat kaikille.

– Tämä on alkua työlle, jolla nostamme kuntien pienipalkkaiset ammattilaiset täysin perusteettomasta palkkakuopasta. Esimerkiksi ensimmäisen vuoden palkankorotusten sekalinja ei kasvata palkkaeroja, vaan tukee matalapalkkaisten työntekijöiden asemaa, hän sanoo.

Kunta-alan työehdoista sopivat Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote sekä työantajaa edustava Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.