Työmarkkinat
5.11.2025 07:05 ・ Päivitetty: 5.11.2025 07:05
JHL: Työntekijöiden mielestä TE-palveluiden siirtyminen kuntiin epäonnistui – ”Meillä ei ole varaa siihen, että henkilöstö voi huonosti”
TE-palveluiden siirto valtiolta kuntiin on työntekijöiden mielestä epäonnistunut pahasti, JHL:n kyselytutkimuksesta selviää.
Lokakuussa toteutettuun Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kyselyyn vastasi 432 TE-palveluiden työntekijää eli lähes 10 prosenttia alan työntekijöistä.
Vastaajat ovat kokeneet muutoksen huonosti valmistelluksi ja toteutetuksi. Uudet organisaatiot ovat keskeneräisiä ja moni on kokenut tehtävänkuvat epäselviksi.
Työpaikoilla tyytymättömyys ja pahoinvointi on lisääntynyt. ”Sairauspoissaolojen määrä on suorastaan räjähtänyt”, eräässä vastauksessa sanotaan JHL:n tiedotteen mukaan. Vastauksissa toimintaa kuvataan sekavaksi ja työn kuormittavuutta korkeaksi.
Vastuu työvoimapalvelujen järjestämisestä siirtyi kunnille ja kuntien muodostamille työllisyysalueille 1. tammikuuta 2025.
– Nykyisessä työllisyystilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa on toimivat työllisyyspalvelut. Meillä ei ole varaa siihen, että TE-palveluiden henkilöstö voi huonosti, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström kritisoi kiireessä tehtyä valmistelua tiedotteessa.
Työllisyyden hoito on hiljalleen ajettu Suomessa alas.
TYÖLLISYYSPALVELUJEN on koettu heikentyneen muutoksen jälkeen.
– Työllisyyden hoito on hiljalleen ajettu Suomessa alas, yksi vastaaja muotoilee.
Joissakin vastauksissa kerrotaan, että yksittäisten asiakaspalvelijoiden asiakasmäärät ovat kasvaneet jopa sadoilla.
– Pelkona on, että esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ja heikommassa asemassa olevat jäävät palveluiden ulkopuolelle, vastauksissa kirjoitetaan.
Moni vastaaja kertoi asiakasmäärien kasvaneen merkittävästi muun muassa heikkenevän työttömyystilanteen takia. Määräaikaisia virkoja on jätetty jatkamatta ja lisääntyneet sairauspoissalot ovat kuormittaneet työkykyisiä entisestään.
TYÖLLISYYSALUEIDEN tehtävien hoitamiseksi on JHL:n kyselyyn vastanneiden mielestä ollut liian vähän rahaa ja henkilöstöresursseja.
– Valtiovallan tehtävä on huolehtia kunnille riittävät resurssit, Håkan Ekström muistuttaa.
Johtamista vastaajat kuvasivat paikoin autoritääriseksi, pelolla johtavaksi ja epäjohdonmukaiseksi. Työntekijät kokivat, että heitä ei ole kuunneltu.
Vastaajat kertoivat työehtojen ja olosuhteiden heikentyneen. Tämä johtui etätyömahdollisuuksien rajusta rajoittamisesta ja siirtymisestä virkatyöajasta yleistyöaikaan. Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä kaksi tuntia työaikaa lisää viikossa ilman vaikutusta palkkaan, tiedotteessa kerrotaan.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
