Politiikka

JHL:n tilastot karua luettavaa raippamallin osalta – ”Ei paranna työllisyyttä”

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vuoden alusta voimaan tullut aktiivimalli ei ole lisännyt työssäkäyntiaktiivisuutta, ilmenee JHL:n työttömyyskassan tilastoista.

– Edelliseen vuoteen verrattuna aktiivimalli ei ole nostanut lainkaan työssäkäyntiaktiivisuutta. JHL:n työttömistä jäsenistä aktiivisuusehto on täyttynyt alkuvuonna 2018 vain 40 prosentilla eli 6 480 työttömällä, ehto ei ole täyttynyt 9 626 työttömällä, sanoo JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen. Hän on myös JHL:n työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja.

– Työttömyysturvan aktiivimalli leikkaa työttömien turvaa toimeentuloon, mutta ei paranna työllisyyttä.

Aktiivimalli on JHL:n mukaan työttömille epäreilu, sillä etuja saatetaan leikata vaikka töitä olisi hakenut kuinka paljon tahansa. Lisäksi työttömyysturvassa on jo nyt monimutkainen, rankaiseva karenssijärjestelmä, joka jättää työttömän kokonaan vaille toimeentuloa jopa 15–60 päiväksi pienenkin rikkeen vuoksi, liitto toteaa tiedotteessaan.

Hallitus teki huhtikuun kehysriihessä pieniä loivennuksia aktiivimalliin. Hallitus päätti kehysriihessä myös helpottaa työntekijöiden irtisanomista ja mahdollisuutta teettää alle 30-vuotiailla määräaikaisia pätkätöitä ilman mitään perustetta.

– Hallitus esitti kehysriihessä syrjiviä toimenpiteitä, jotka luultavasti todetaan Suomen työsopimuslain, perustuslain ja EU-oikeuden vastaisiksi. Nämä toimet eriarvoistavat työmarkkinoita, murentavat motivaatiota hakea töitä, mutta eivät paranna ihmisten työllistymistä, toimeentuloa tai elämänhallintaa, Asara-Laaksonen kritisoi.

Vuorotteluvapaajärjestelmä elvytettävä

Yksi helppo keino työllisyysasteen nostamiseen olisi JHL:n mukaan vuorotteluvapaajärjestelmän remontointi. Vuorotteluvapaan ehtoja kiristettiin liiton mukaan muutama vuosi sitten kohtalokkaalla tavalla. Korvauksen tasoa alennettiin, kestoa lyhennettiin ja vuorotteluvapaasijaisen palkkaamisen kriteerejä tiukennettiin.

Leikkausten johdosta etenkään pienituloisilla ei enää ole JHL:n mukaan mahdollista lähteä vuorotteluvapaalle. Luvut puhuvat puolestaan: vielä vuonna 2014 JHL:n jäsenistä reilut 3 000 tarttui vuosittain vuorotteluvapaaseen, helmikuussa 2018 heitä oli enää vajaat 300.

– Työttömille vuorotteluvapaansijaisuudet ovat erinomainen tapa hankkia arvokasta työkokemusta. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys vuodelta 2014, juuri ennen kohtalokkaita vuorotteluvapaan ehtojen leikkauksia, osoitti että vuorotteluvapaasijaisuudet olivat yksi parhaiten työllistäviä työvoimapoliittisia toimenpiteitä.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat