”Jo lähiviikkoina Euroopan pelimerkit pannaan uuteen järjestykseen” – Harakka kysyy, jääkö Suomi jarruttelijaksi

Kuva: Lehtikuva
Kristillisdemokraattien Angela Merkel ja sosialidemokraattien Martin Schulz ovat vahvasti sitoutuneet yhteiseen paperiin EU:n uudistamisesta. Timo Harakka kysyy, mitä tekee Suomen hallitus.

Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) muistuttaa, että Saksa on tekemässä täyskäännöstä EU- ja Emu-linjassaan, jota Suomi on seurannut vuosikaudet.

– Mitä tekee Sipilän hallitus – pysytteleekö se Saksan vanhalla ei-linjalla, vai seuraako Saksaa euroalueen syvenevään yhteistyöhön, Harakka kirjoittaa Aamulehden mielipidekirjoituksessaan.

Saksan oikeistopuolue CDU/CSU käy parhaillaan hallitusneuvotteluja sosialidemokraattisen puolueen SPD:n kanssa. Neuvottelut perustuvat yhteiseen paperiin, jonka kärjessä on vahva sitoutuminen EU:n uudistamiseen.

– Suurimmat väännöt käydään sisäpolitiikasta, joten EU-linjaus pysyy radikaalina. Miten Suomen hallitus on valmistautunut siihen, että jo lähiviikkoina Euroopan pelimerkit pannaan uuteen järjestykseen, Harakka kysyy.

Harakan mukaan Saksan edellisen valtiovarainministerin Wolfgang Schäublen tapana oli kieltäytyä jyrkin sanoin kaikesta yhteisvastuusta.

– Uusi hallitus ei sen sijaan ole listannut yhtään ennakkoehtoa tai takarajaa. Paperissa on neljä linjausta, jotka lisäävät yhteisvastuuta selvästi. Niitä kaikkia Sipilän hallitus vastusti lokakuisessa Emu-kannassaan.

Sipilän hallitus on ollut korostetun nihkeä kaikille uudistuksille.

Hän ottaa esille euroalueen oman budjetin, jota muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron on esittänyt. Juha Sipilän (kesk.) hallitus taas vastustaa sekä euroalueen omaa budjettia että suhdannetasausta.

Saksa haluaa nyt Euroopan valuuttarahaston komission valtaan, jota Sipilän hallitus on vastustanut.

– Nyt Sipilän hallituksen on ratkaistava, pysytteleekö se Saksan vanhalla linjalla vai lähteekö Saksan uudelle linjalle, Harakka vaatii.

Saksa esittää myös yhteistä veropohjaa ja vastustaa vahvasti verodumppausta.

– Sipilän hallitus ei ole ollut aloitteellinen veronkiertoa ja veroparatiiseja vastustavassa kansainvälisessä yhteistyössä. Kokoomus esti edellisessä hallituksessa Suomen osallistumisen EU:n pörssiveron (Financial Transactions Tax) suunnitteluun, jota Saksa ja Ranska nyt edistävät, Harakka kritisoi.

Hän arvioi, että rohkeat etenevät ja jarruttajat jäävät jälkeen.

– Suurin haaste Suomelle on, että jarruttajia ei jäädä odottelemaan. Sipilän hallitus on ollut korostetun nihkeä kaikille uudistuksille.

Saksa on valmis maksamaan entistä suurempaa EU-jäsenmaksua. Harakka muistuttaa, että Eurooppa-ministeri Sampo Terho (sin.) on vaatinut, että EU-budjetti pienenee Britannian jättämän aukon verran. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on kuitenkin ilmoittanut olevansa ”avoin jäsenmaksujen korottamiselle”.

Kansallinen epätoivo saattaakin olla Euroopan toivo.

Keväällä Suomen EU-politiikkaan kohdistuu Harakan mielestä monta tärkeää kysymystä:

– Seuraako Suomi Saksaa myös uudelle tielle euroalueen yhteistyön syventämisessä? Mitä se tarkoittaisi hallituksen sisäisille suhteille? Miten toisaalta ei-linjan jatkaminen vaikuttaisi europuolue kokoomuksen uskottavuuteen? Entä onko Suomen SDP:n linja sama kuin Saksan sosialidemokraattien?

Hän muistuttaa, että Saksassa SPD voi vielä hylätä hallitusohjelman jäsenäänestyksessään.

– Joka tapauksessa se, miten määrätietoisesti Saksa EU-uudistuksia ajaa, riippuu siitä, saako SPD vaatimansa valtiovarainministerin salkun. Saksan demarit pelaavat uhkapeliä, samoin myös asemastaan kamppaileva Angela Merkel, mutta kansallinen epätoivo saattaakin olla Euroopan toivo, Timo Harakka arvioi.

Jyrki Kataiselle uusi oikea käsi

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on valinnut kabinettipäällikökseen kokoomuksen valtiosihteerin Risto Artjoen (kok.). Artjoki toimii tällä hetkellä kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteerinä.

Nykyinen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi (kok.) palaa maaliskuussa Suomeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi.

Nykyisen komission kausi on päättymässä ensi vuonna.

Keskustelua aiheesta

”Esitän samaa” – SDP:n Feldt-Ranta: Ruotsin hallitus esittää ministereille ja valtiosihteereille vuoden karenssia siirryttäessä muihin kuin julkisiin tehtäviin

Kuva: Johan Kvarnström

SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Maarit Fedlt-Ranta kirjoittaa Twitter-tilillään, kuinka Ruotsin hallitus esittää ministereille ja valtiosihteereille vuoden karenssia siirryttäessä muihin kuin julkisiin tehtäviin.

”Olemme olleen naiveja; politiikan ja elinkeinoelämän välisiin siirtymiin tarvitaan pelisäännöt”, Feldt-Ranta siteeraa päivityksessään.

”Esitän Suomeen samaa”, Feld-Ranta sanoo omana kantanaan Twitter-tilillään torstaina iltapäivällä.

Suomessa on käyty asiasta keskustelua muun muassa kokoomuslaisten siirtymisistä terveysjättien palvelukseen. Vapautuksen ovat saaneet kokoomuksen Sanna Lauslahti, joka siirtyy Lääketeollisuus ry:n palvelukseen ja Outi Mäkelä, joka on lähdössä kunnanjohtajaksi.

– Minusta voisi olla hyvä, että tämän vaalikauden aikaan selkeytetään niitä perusteita, joilla täältä voidaan vapautus saada. Se ei voi tarkoittaa sitä, että kesken vaalikauden pelisäännöt muuttuvat. Mutta vähän arvioidaan ja katsotaan sen kokemuksen perusteella, mitä nyt on monilta monilta vuosilta ja arvioidaan, olisiko tarve tarkistuksille, varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi Demokraatille.

Pekkarinen sanoi tuolloin, että hän ei vielä tarkoita, että käytänteitä pitäisi muuttaa.

– Mutta tämä on kannanotto minun puolelta, että tällainen arviointi pitäisi tehdä, hän joka tapauksessa painottaa.

Pekkarisen mukaan arviointi on puhemiesneuvoston käsissä.

– Siinä käytetään myöskin ulkopuolisia asiantuntijoita. Vähän katsotaan myös, miten muualla Euroopassa on menetelty vastaavissa tilanteissa. Olen jo parin vuoden aikana puhunut tästä, hän toteaa.

Hän kertoi jo nostaneensa asian puhemiesneuvostossa esiin ja pitää myös mahdollisena, että selvitys toteutuu.

– Joka tapauksessa tämä keskustellaan tässä sävyssä tai hengessä, että käynnistetäänkö tällainen selvitys.

Feldt-Ranta sanoo tiedotteessaan tänään torstaina, että julkisen edun ajaminen ei voi vaihtua yhdessä yössä yksityisen edun ajamiseksi ilman että syntyy sidonnaisuuksia ja vähintään epäilyjä epäasianmukaisista kytkennöistä.

”Meneillään oleva sote-uudistus, johon liittyy satojen miljardien eurojen taloudelliset intressit, tekevät pelisääntöjen selkeyttämisen ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi.”

”Olen esittänyt, että oikeusministeri Antti Häkkänen pikaisesti teettäisi oikeusministeriössä selvityksen päättäjien sidonnaisuuksien liittyvistä ongelmista. Kokoomuslaisten vaikuttajien systemaattiseen siirtyminen sotebisneksessä avautuneisiin tehtäviin on ollut sen verran räikeää, ettei asiaan voi olla puuttumatta. Ongelma on kaikkien nähtävillä ja nyt kysymys kuuluu, mitä asialle aiotaan tehdä”, Feldt-Ranta peräänkuuluttaa.

Feldt-Ranta on aiemminkin vaatinut selvitystä kansanedustajien vapautuksista.

– Tämä on aika kovasti sanottu puhemiesneuvostosta, mutta kaikki mitä minä olen tällä vaalikaudella nähnyt, niin puhemiesneuvosto ei enää ole sellainen elin, joka olisi aktiivisesti ylläpitänyt eduskunnan arvokkuutta. Tosiasiassa puhemiesneuvosto on sallinut, että ilman erityisiä perusteita voi tulla ja mennä. Minusta tässä on kyse myös kansanvallan kunnioittamisesta. Ei eduskunta voi olla pyöröovi, hän sanoi Demokraatille 8.2.

Keskustelua aiheesta

Jukka Siukosaari presidentin kanslian kansliapäälliköksi

Kuva: Lehtikuva
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö (puhemiehen korokkeella oik.) pitää avajaispuhetta ja hänen vieressä seisoo eduskunnan puhemies Paula Risikko vuoden 2018 valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa Helsingissä 6. helmikuuta.

Presidentti Sauli Niinistö on nimittänyt kauppatieteiden maisteri, ulkoasiainneuvos Jukka Siukosaaren presidentin kanslian kansliapäälliköksi.

Siukosaari aloittaa kansliapäällikkönä kesäkuun alussa. Siukosaari siirtyy tehtävään ulkoministeriöstä, missä hän on työskennellyt vuodesta 1995. Hän toimii Suomen Japanin-suurlähettiläänä.

Toukokuun loppuun saakka kansliapäällikkönä jatkaa valtiotieteiden tohtori Hiski Haukkala. Presidentin kansliasta Haukkala siirtyy Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun kansainvälisen politiikan professoriksi.

Presidentin ulkopoliittiseksi neuvonantajaksi nimitettiin filosofian tohtori, lähetystöneuvos Petri Hakkarainen. Hakkarainen aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa. Hän siirtyy tehtävään ulkoministeriöstä, missä hän on työskennellyt vuodesta 2006.

Hakkarainen työskentelee ministerineuvoksena ja poliittisen tiimin vetäjänä Suomen Washingtonin-suurlähetystössä.

Presidentin viestintäpäällikkönä jatkaa valtiotieteiden maisteri Katri Makkonen. Makkonen on toiminut presidentin viestintäpäällikkönä ja kabinetin jäsenenä vuodesta 2013.

Presidentin erityisavustajana jatkaa kauppatieteiden maisteri Pete Pokkinen. Pokkinen on ollut erityisavustajana ja kabinetin jäsenenä vuosina 2015–17 ja uudelleen helmikuusta 2018. Pokkinen toimi presidentinvaaleissa Niinistön kampanjapäällikkönä.

Presidentin oikeudellinen neuvonantaja nimitetään myöhemmin.

Juttua on päivitetty klo 14:13.

OL: Professori suomii hallituksen jättihanketta – ”Levällään kuin varpusparvi”

Kuva: Lehtikuva

Helsingin yliopiston terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon professori emeritus Martti Kekomäki jatkaa Sipilän hallituksen sote-pyrkimysten ankaraa kritiikkiä. Kekomäki toteaa Oulu-lehdelle kustannusten räjähtävän käsiin myös Suomessa Tukholman kokeilun tavoin.

Perusterveydenhuoltoon tuotava kilpailu voi Kekomäen mukaan poistaa jonona ja vähentää yksittäiskustannuksia, mutta samalla kokonaiskustannukset kasvavat huimasti.

– Jono siir­tyy ter­veys­kes­kuk­sen ovel­ta sai­raa­lan ovel­le. Se teki Tuk­hol­mas­sa puo­li­tois­ta mil­jar­dia kruu­nua yh­te­nä ai­no­a­na vuon­na, min­kä oli­si voi­nut etu­kä­teen­kin ar­va­ta, et­tä näin­hän täs­sä käy, Kekomäki sanoo Oulu-lehdelle.

Hän oli itsekin kuultavan sote-uudistusta valmisteltaessa mutta ei ole lopputulokseen tyytyväinen.

– Isoin on­gel­ma la­ki­luon­nok­ses­sa ei ole se, et­tä seit­se­män­tois­ta hen­gen asi­an­tun­ti­ja­ryh­mä ei oli­si saa­nut kah­via ja tort­tua, vaan se, et­tä mei­tä ei ku­kaan kuun­te­le.

”Kaik­ki tie­tä­vät, et­tä minä olen pi­ki­mus­ta por­va­ri.”

Kekomäki ei vastusta kokoomuksen lempilasta, asiakkaan va­lin­nan­va­paut­ta, mutta se tulisi to­teut­taa hä­nen mie­les­tään suu­ri­na ko­ko­nai­suuk­si­na.

– Kaik­ki tie­tä­vät, et­tä minä olen pi­ki­mus­ta por­va­ri. Jos ha­lu­taan va­lin­nan­va­paut­ta, niin se täy­tyy teh­dä eh­jien, sym­met­ris­ten poo­lien vä­lil­lä.

– On ol­ta­va kym­me­nien­tu­han­sien ih­mi­sien poo­le­ja, jois­sa on sama koos­tu­mus: rik­kai­ta ja köy­hiä, työs­sä ole­via ja työt­tö­miä, juop­po­ja ja mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia. Sen jäl­keen ih­mi­nen voi va­li­ta näi­den poo­lien vä­lil­lä. Jos jo­not­ta­mi­nen kyl­läs­tyt­tää, hän me­nee sin­ne, mis­sä ei ole jo­noa ja vie ra­hat mu­ka­naan. Tämä on se pe­ru­si­dea.

Hän kuvaa nykyistä mal­lia le­väl­lään ole­vak­si var­pus­par­vek­si.

– Mil­tä näyt­täi­si sel­lai­nen jal­ka­pal­lo­jouk­kue, jos­sa puo­lus­ta­jat sai­si­vat sitä enem­män ra­haa, mitä vä­hem­män he kos­ke­vat pal­loon ja hyök­kää­jät sai­si­vat kuu­kau­si­palk­kaa, hän kysyy.

Keskustelua aiheesta

Kaupan alan neuvottelut jatkuvat maanantaina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupan alan työehtoneuvottelut jatkuvat maanantaina, kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAM. Neuvottelut katkesivat viime viikon perjantaina.

PAM ja työantajia edustava Kaupan liitto ovat pitäneet yhteyttä neuvottelujen katkeamisesta huolimatta.

– Olemme käyneet hyvässä hengessä keskusteluja työnantajaliiton kanssa, vaikka emme ole viikkoon käyneet varsinaisia neuvotteluja. Tavoitteenamme on löytää neuvotteluteitse ratkaisu, ja siksi on hyvä, että tapaamme maanantaina, kertoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

PAMin mukaan neuvottelut olivat jo edenneet loppusuoralle, mutta rahaan liittyvät asiat tulivat esteeksi.

– Haemme ratkaisua, jolla kaupan työntekijät saavat asialliset palkankorotukset tilanteessa, jossa talous kasvaa ja yritykset menestyvät pääsääntöisesti hyvin, Selin sanoo.

Keskustelua aiheesta