SDP:n hyvinvointi-livessä tänään sunnuntaina vieraana ollut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru pitää rahaa yhtenä syynä hoitotakuun nopeaan etenemiseen.

– Heti hallituskauden alussa päätimme terveyspalveluiden sisältöuudistuksesta ja hoitotakuu on yksi osa sitä. Olemme ohjanneet rahaa palveluiden kehittämiseen ja siinä puolestaan yksi kriteeri on ollut hoitotakuun toteutuminen. Tämä näyttää sen, että kentällä osataan ja halutaan sitoutua oikeisiin asioihin, Krista Kiuru sanoo.

Hoitotakuu on edennyt ripeästi, mutta siitä huolimatta Kiurun mukaan tarvitaan vielä laki sitä vauhdittamaan.

– Hallitus haluaa varmistaa, että kunnista viimeinen kolmannes ei jätä käyttämättä tätä meidän tarjoustamme. Tämä on iso yhteiskunnallinen palvelulupaus, jossa on kyse myös yhdenvertaisuudesta eli palveluiden tasa-arvoisesta saamisesta ja siitä, että nykyinen lainsäädäntö on jo vanhentunut. Aika monen kansalaisen sielua on varmasti kolkuttanut, jos hänen vaivaansa ei ole hoidettu tai hänet on tuupattu jonoon hoitoa odottamaan.

Hoitotakuu on myös rahakysymys. Kiuru pitää kansantaloudellisesti kalliina ”kansalaisten jonoon tuuppaamista ja siellä pitämistä”.

Käytännössä uusi hoitotakuu merkitsee, että kiireettömään hoitoon pääsisi jatkossa seitsemässä päivässä nykyisen kolmen kuukauden asemesta. Tämä koskee niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin vaivoja. Vastaavasti hammashoidossa hoitoon pitää jatkossa päästä nykyisen enintään kuuden kuukauden odottamisen asemesta kolmessa kuukaudessa. Kiuru pitää hammashoidon kolmen kuukauden hoitotakuuta vielä pitkänä, ja pitääkin mahdollisena, että sitä pyritään jatkossa vielä lyhentämään.

Kiuru myöntää, että seitsemän päivän hoitotakuu on iso muutos, joka ei nykyisillä toimintatavoilla toteudu. Muutos vaatii uudenlaista ajattelua ja asennetta.

– Fakta on, että meillä on palveluissa lovia, esimerkiksi mielenterveyspalveluissa, joita nyt paikataan. Lisäksi jatkossa pitää palveluita pystyä tarjoamaan myös virka-ajan ulkopuolella, Kiuru linjaa.

Kiurun sanoo hoitolupauksen toteutumisen edellyttävän, että Suomessa pystytään purkamaan jonot ja lopettamaan ihmisten jonossa pitäminen. Tämä edellyttää uutta moniammatillista ajattelua.

– Palveluohjaus on tässä olennaisinta. Tarvitsemme etulinjaan moniammatillisia tiimejä, joissa tunnistetaan asiakkaan tarpeet ja katsotaan kenen on järkevintä hoitaa potilasta. Moniammatillinen tiimi pystyy lääkärin kanssa yhteistyössä hoitamaan monenlaisia vaivoja.

Kiurun mielestä on olennaista, että tulevaisuuden sotekeskuksissa, etenkin paljon palveluita tarvitsevien kohdalla, asiakkaat tunnetaan ja moniammatillinen tiimi osaa heti ensimmäisellä soitolla miettiä tarvittavia toimenpiteitä.

Vaikka hoitotakuu on edennyt kunnissa hyvin, sanoo Kiuru päättäjissä olevan myös paljon uudistuksen vastustajia. Hän korostaakin aluevaaliehdokkaan valinnan vaativan tarkkuutta myös hoitotakuun toteutumisen osalta.