Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

John F. Kennedyn salamurhasta 55 vuotta – presidentin kuolema on noussut salaliittoteorioiden kaikkien aikojen klassikkojen joukkoon

Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn salamurhasta tulee tänään kuluneeksi 55 vuotta. Kennedy ammuttiin avoautoonsa Dallasissa Texasissa, kun hän matkasi autosaattueessa 22. marraskuuta vuonna 1963.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Kennedy oli neljäs salamurhassa surmansa saanut Yhdysvaltain presidentti. Kennedy oli kuollessaan 46-vuotias.

Murhaa tutkinut Warrenin komissio totesi johtopäätöksissään, että Lee Harvey Oswald ampui kuolettavat laukaukset läheisestä rakennuksesta.

Oswald pidätettiin pian tapahtuneen jälkeen. Kennedyä ihaillut yökerhon omistaja Jack Ruby ampui Oswaldin Dallasissa 24. marraskuuta 1963, kun Oswaldia lähdettiin siirtämään poliisivankilasta piirikunnan vankilaan televisiokameroiden läsnä ollessa. Miljoonat tv-katsojat todistivat tapausta.

Warrenin komission mukaan ei löytynyt todisteita, että Oswald tai Ruby olisivat olleet osallisia kotimaiseen tai ulkomaiseen salaliittoon presidentin tappamiseksi.

Kennedyn murha nousi salaliittoteorioiden kaikkien aikojen klassikkojen joukkoon ja kiinnostaa salaliittoteoreetikoita vuosikymmenten jälkeenkin. Suosittujen teorioiden mukaan murhan takana on ollut esimerkiksi mafia, hallitus tai Kuuba.

Neuvostoliitto katsoi Oswaldin olleen neuroottinen hullu

Reilu vuosi sitten Yhdysvalloissa julkistettiin lähes 3 000 asiakirjaa, jotka liittyvät Kennedyn murhaan. Kongressi määräsi asiakirjat vuonna 1992 salattaviksi 25 vuodeksi hillitäkseen veritekoon liittyviä salaliittoteorioita. Julkistetut asiakirjat paljastivat muun muassa, että Neuvostoliitossa viranomaiset katsoivat Oswaldin olleen “neuroottinen hullu, joka oli epälojaali omalle maalleen”. Tämä käy ilmi liittovaltion poliisin FBI:n muistiosta.

Neuvostoliitossa pelättiin, että Kennedyn ampumisen takana olivat kenties äärioikeisto tai varapresidentti Lyndon Johnson, joka nousi maan johtoon murhan jälkeen.

Muistion mukaan Neuvostoliitossa pelättiin myös, että murhan jälkimainingit voisivat johtaa jopa sotaan.

– Lähteemme sanoi Neuvostoliiton myös pelkäävän, että ilman johtajaa joku vastuuton yhdysvaltalainen kenraali saattaisi ampua ohjuksen Neuvostoliittoon, FBI:n muistiossa sanotaan.

Asiakirjoista käy ilmi, että FBI sai Oswaldin henkeä koskevan uhkauksen vuorokautta ennen kuin hänet surmattiin.

– Rauhallisella äänellä puhunut mies soitti Dallasin toimistoomme eilisiltana ja sanoi olevansa jäsenenä komiteassa, joka aikoo tappaa Oswaldin, kerrotaan FBI-johtaja J. Edgar Hooverin muistiossa.

FBI ehti varoittaa Dallasin poliisia Oswaldia koskevasta tappouhkauksesta kahteen kertaan, ja poliisipäällikkö vakuutti, että Oswaldin vartiointi on riittävää.

– Näin ei kuitenkaan ollut, muistiossa todetaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE