Kritiikin lähde oli vasemmisto. Puheen Strasbourgissa pitänyttä Orpoa moitittiin niin lakko-oikeuteen kajoamisesta kuin sosiaaliturvaleikkauksista. Kuuluisat some-päivityksessä esiintyneet Riikka Purran (ps.) valtiontalouden leikkauksia symboloineet saksetkin nousivat esiin.

Suomi-somessa alettiin jo spekuloida, että omat meppimme olisivat opastaneet muiden maiden kollegoitaan kritisoimaan Orpoa.

Siinä, että europarlamentille esiintyvät poliitikot kohtaavat kritiikkiä, ei kuitenkaan ole mitään kummallista.

Demokraatti haastatteli Repasi viime viikolla tämän käydessä Suomessa europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.) vieraana. Repasi muistuttaa, että esimerkiksi Saksan liittokansleri Olaf Scholz sai parlamentissa kritiikkiä. Sitä tuli jopa vihreiltä, jotka ovat Saksassa hallituksessa sosialidemokraattien kanssa.

– Jos taasen puhumassa on sosialidemokraattinen pääministeri, silloin Manfred Weber muistuttaa häntä ikävistä asioista, Repasi toteaa esimerkinomaisesti.

Saksalainen Weber on Euroopan kansanpuolueen (EPP) ryhmän puheenjohtajana.

RENÉ Repasi valittiin viime viikolla Saksan S&D-valtuuskunnan johtoon, vaikka Rotterdamin Erasmus-yliopiston EU-oikeuden professorista tuli meppi vasta vuoden 2022 alkupuolella. Repasi nousi parlamenttiin liki kolme vuosikymmentä siellä palvelelleen saksalaispoliitikko Evelyne Gebhardtin päätettyä jättää paikkansa.

Nopeasti edennyt Repasi muistuttaa, ettei lähtenyt EU:ssa liikkeelle vasta-alkajan tasolta. Hän on toiminut aiemmin muun muassa parlamentin talous- ja raha-asioiden sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntien asiantuntijana. Hän siis tietää, miten asiat Brysselissä toimivat.

Kyse on myös momentumista ja siitä, että on onnistunut vakuuttamaan kollegat työllään. Repasi toimi menestyksekkäästi europarlamentin esittelijänä tärkeässä tavaroiden korjausoikeutta (right to repair) koskeneessa lainsäädännössä.

Repasi on tällä hetkellä EU-parlamentin raha- ja talousvaliokunnan sekä sisämarkkinavaliokunnan jäsen.

EU-VAALIKAUSI vetelee viimeisiään ennen kesäkuun eurovaaleja.

Laitaoikeisto saattaa nostaa kannatustaan, mihin gallupit viittaavat. Se, mitä se tarkoittaisi EU:lle, on jo noussut keskusteluun.

Repasi ennakoi, että EPP ja sosialidemokraatit säilyttänevät nykykannatuksensa tulevallakin kaudella. Häviäjinä ovat liberaalit ja vihreät, kun taas laitaoikeiston kannatus nousee. Konservatiivisia ja keskusta-oikeistolaisia puolueita kokoava Euroopan kansanpuolue EPP nähtäneen vaalien jälkeen tärkeällä ratkaisijan paikalla.

– Eurooppa-myönteisellä koalitiolla, EPP:llä, S&D:llä, vihreillä ja liberaaleilla, on edelleen vahva selkeä enemmistö, jos EPP niin haluaa, Repasi toteaa.

Jos sen sijaan EPP:tä luotsaava Manfred Weber haluaa liehitellä laitaoikeistoa, Repasi muistuttaa, että nykygallupeilla hänen olisi haettava yhteistyötä, ei vain ECR-ryhmään kuuluvien puolueiden kuten perussuomalaisten kanssa vaan myös vielä oikeammalta, ID-ryhmästä, jonka kanssa europarlamentissa ei ole yhteistyötä tehty. Jälkimmäiseen ryhmittymään kuuluu muun muassa saksalainen kansallisoikeistolainen AfD-puolue. Laitaoikeistoyhteistyön hakemista Repasi pitäisi EPP:lle vaarallisena leikkinä, jossa Weber riskeeraisi samalla EPP:n vakauden.

Repasi mainitsee myös, ettei esimerkiksi näe Puolassa pääministeriksi nousseen Donald Tuskin EPP:hen kuuluvan puolueen toimivan tasapainoisesti yhdessä Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä ECR:ään kuuluvan Puolan Laki ja oikeus -puolueen (PiS) kanssa.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän on pysyttävä yhtenäisenä varmistaakseen sen, että EPP tekee sen kanssa yhteistyötä, mihin Repasi tuntuu uskovan. Toisaalta, jos näin ei käy, on myös varustauduttava oppositiopolitiikkaan, jossa on puolustettava EU:ssa vuosikymmenen aikana saavutettuja tuloksia esimerkiksi ympäristö- ja sosiaalipolitiikassa.

SAKSASSA konservatiivinen CDU/CSU-puolue pyrkii kumoamaan asteittaisen luopumisen polttomoottoriautoista vuoteen 2035 mennessä, vaikka vaatimus jätettiin pois Euroopan kansanpuolueen (EPP) vaaliohjelmasta.

Komission nykyinen puheenjohtaja Ursula von der Leyen on niin CDU:n kuin EPP-ryhmän kärkiehdokas kesäkuun eurovaaleissa. Nyt kysytäänkin, mitä ristiriitaiset polttomoottorilinjaukset tarkoittavat hänen kannaltaan.

– Mitä me odotamme von der Leyeniltä, jos hänestä tulee jälleen komission puheenjohtaja? ihmettelee René Repasi.

– Onko hän EPP:n valtavirtaa vai CDU:n linjoilla? hän jatkaa ja muistuttaa, ettei ole varaa ottaa takapakkia ilmastotoimissa.

Ilmastoon liittyvät asiat ovat keskeisiä, kun S&D-ryhmä miettii tukeaan von der Leyenin jatkokaudelle komission puheenjohtajana, sikäli mikäli jatkokausi vaalien jälkeen olisi hänelle tarjolla.

Jos suhtautuminen vihreän kasvun ohjelmaan, on yksi tärkeä aihe europarlamenttivaaleissa, sitä ovat myös maahanmuuttoasiat ja Ukrainan tukeminen. Repasi ennakoi, että konservatiiviset ja laitaoikeiston puolueet pitävät vahvasti turvapaikka-asioita esillä. Yksi teema, joka jakaa Euroopan oikeistoa ja vasemmistoa, on suhtautuminen turvapaikkaprosessin toteuttamiseen EU:n ulkopuolisissa maissa, mihin liittyy muun muassa kohua herättänyt Ruanda-malli.

UKRAINAN tukeminen on ollut viime aikoina näkyvässä keskustelussa eritoten EU:n isojen valtioiden Saksan ja Ranskan välillä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on väläyttänyt jopa mahdollisuutta lähettää joukkoja Ukrainaan. Muun muassa Saksan liittokansleri Scholz on torpannut ajatuksen.

Saksan osalta ovat puhuttaneet myös tehokkaat Taurus-ohjukset, joita maa ei halua luovuttaa Ukrainalle.

Saksan sosialidemokraatteja edustava René Repasi summaa, ettei Natoa ei haluta aktiiviseksi osapuoleksi Ukrainaan, koska silloin kukaan ei olisi enää turvassa Euroopassa. Toisaalta Repasi toteaa olevan selvää, että Ukraina taistelee Euroopan ja eurooppalaisten elämäntavan puolesta. Näin ollen oikean toimintalinjan löytäminen on vaikea harjoitus ja näkemyksiä on monia.

Saksan liittokansleri Scholzin linjauksia Repasi puolustaa todeten, että vaikka Scholzia on pidetty hivenen vastahakoisena, lukujen valossa Scholz on pitänyt lupauksensa Ukrainan tukemiseksi, kun taasen muualta on kuultu myös lupauksia, jotka eivät ole toteutuneet.

Tilastoista on myös tarkistettavissa Repasin edellä sanomaa tukien, että Saksan tuki Ukrainalle on ollut huomattavasti suurempaa kuin Ranskan.

Saksan ja Ranskan ulko- ja turvallisuuspoliittisista kannoista keskusteltaessa on noussut esiin myös Macronin ja Scholzin persoonakohtaiset erot.

– Macron ja Scholz ovat tietysti erilaisia ​​persoonallisuuksia. En tunne Macronia. Tunnen Olof Scholzin ihmisenä ja hän on ammattilainen. Hän osaa erottaa henkilökohtaiset tunteensa ja ammatillisen asenteensa, Repasi sanoo.

Macronia hän ei lähde arvioimaan tätä enempää, koska ei ole tätä tavannut. Rivien väleistä on kuitenkin erotettavissa, ettei Macronin tyyli välttämättä aina miellytä, vaikka Repasi varoitteleekin tekemästä Saksan ja Ranskan johtajien suhteista mitään henkilöiden välistä konfliktia tai saippuaoopperaa.

PUOLUSTUSAJATTELUSSA ylipäänsä Ranska on ajanut enemmän Euroopan oman puolustuksen vahvistamista, kun taas Saksa luottaa enemmän USA:n apuun tarpeen tullessa.

Puhuttaessa takkuisesti Puolustusvoimiaan uudistavan Saksan nojaamisesta USA:han ja mahdollisuudesta, että Donald Trumpista tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti René Repasi muistuttelee aluksi, että Bidenkin voi voittaa. Hän painottaa, että amerikkalaiset ovat paljon epävarmempia kuin eurooppalaiset siitä, että Trump voittaisi. Vaaleihin on aikaa eikä pidä mennä asioiden edelle.

Repasi nostaa esiin myös sen, että Joe Bideninkin hallitessa “Amerikka ensin” -ajattelu on saanut sijaa USA:ssa. Toisaalta Repasi toteaa, että Biden on sitoutuneempi Eurooppaan kuin Trump todennäköisesti olisi.

Repasi summaa, että luottipa Scholz Amerikkaan liikaa tai ei, USA on Saksan luonnollinen liittolainen.

– Ja piste.

Repasi muistuttaa, että koko Euroopan puolustuksellinen ajattelu tai strategia on nojannut oletukseen, ettei konventionaalista käydä enää Euroopan mantereella. Nyt Ukrainassa soditaan ja tämä unelma meni rikki.

Repasi näkeekin, että Euroopan valtioiden on nyt pidettävä laajemmin huolta puolustusvoimiensa kunnosta eikä tässä ole kyse siitä, luotetaanko USA:han vai ei. Kyse on välttämättömyydestä, jonka idästä tuleva uhka aiheuttaa ja jonka Ukrainan sota toi esiin.

SUOMESSA SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on todennut, että Suomen pitäisi ajaa aktiivisesti EU-maiden puolustuksen vahvistamista. Lindtmanin mukaan Suomen olisi hyvä lähteä ajamaan seuraavaan komissioon puolustuskomissaarin tehtävää. Tehtävän perustamisen on nostanut aiemmin esiin myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

René Repasi on hieman varauksellinen asian suhteen. Hän muistuttaa, että EU:hun on ajettu ulkoministeriä ja saatiin
EU:n ulkoasiainedustaja. On puhuttu myös valtiovarainministeristä.

Kyse onkin siitä, olisiko puolustuskomissaarin salkussa sisältöä eli käytännössä valtaa, jota käyttää.

– Jos työtä on tehtävänä, niin hyvä, mutta mitä se työ olisi. Jos katsotaan toimivaltaa, meillä ei ole armeijaa eikä edes erikoisjoukkoja. Kyse on siis parhaimmillaan yhteishankinnoista tai itse asiassa teollisesta suunnittelusta. Riittääkö tämä ehkä.

Hän siis toivoo puolustuskomissaari-keskusteluun lihaa luiden ympärille.

Repasi nostaa esiin vaihtoehtona myös sen, että puolustusasiat pysyisivät teollisuuskomisaarin salkussa.

SAKSASSA Repasi haluaisi eroon maan perustuslakiin kirjatusta velkajarrusta. Hän näkee, ettei finanssikriisin aikainen vuonna 2009 käyttöön otettu jarru, jota on jo höllätty koronaoloista alkaen, sovi nykytilanteeseen. Saksassa nähtiinkin hiljattain budjettikriisi, kun Saksan perustuslakituomioistuin katsoi, ettei hallitus saisi siirtää kymmeniä miljardeja yli jääneitä koronavaroja vihreän siirtymän rahastoon.

Velkajarrun vastustajat kantavat Saksassa huolta siitä, miten sen kanssa pystytään rahoittamaan ilmastoinvestointeja. Kyse on myös Ukrainan tukemisen mahdollisuuksista.

Repasi muistuttaa, että päällä on useita haasteita yhtä aikaa, muuttuva globaali talous, ilmastonmuutos, digitalisaatio ja puolustuspoliittinen tilanne. Hän näkee, että näissä oloissa velkajarru olisi ampumista omaan jalkaan.

– Niin kauan, kun meillä ei ole kunnollista EU:n investointikapasiteettia, koko Euroopan investoinnit riippuvat Saksan finanssivoimasta. Ja jos Saksa ei pysty toimimaan velkajarrun takia, se on ongelma koko Euroopalle.

Paitsi velkajarrun kieltämisestä Saksassa on keskusteltu myös AfD-puolueen kieltämisestä. Tutkivan journalismin julkaisu Correctivin uutisoi hiljattain, että AfD-poliitikkoja oli mukana tapaamisessa, jossa oli käyty keskustelua maahanmuuttajien karkottamisesta Saksasta. AfD:n mukaan tapaamisen ajatukset eivät vastaa puolueen linjaa.

Saksassa voitaisiin kieltää perustuslain vastaisena puolue, joka pyrkii heikentämään demokraattista järjestystä tai vaarantamaan Saksan olemassaolon.

Repasi puntaroi vakavasti AfD:n kieltämistä monelta kantilta. Hän nostaa esiin mielipiteen vapauden ja sen, että demokratia suojelee sitä. Toisaalta jos puolue nakertaa demokratian pohjaa, demokratiassa on myös voitava puolustautua aina puolueen kieltämiseen asti. Jos toimiin ryhdytään, olisi syytä kuitenkin olla varma, että tiukat perustuslailliset kriteerit puolueen kieltämiselle täyttyisivät.

Jos AfD muuttuisi yhä enemmän radikaaliksi ja keskustelu puolueen kanssa enää tepsisi, Repasin mielestä kieltämistä voitaisiin harkita.

– En siis halua sulkea pois kieltoja, mutta emme ole vielä siellä, Repasi arvioi tämän hetken tilannetta.