Työmäärä kasvoi eniten ylihoitajilla, osastonhoitajilla ja sairaanhoitajilla sekä laboratorio- ja röntgenhoitajilla.

Työmäärän kasvu koronan seurauksena on huonontanut palautumista. Niistä, joiden työmäärä on kasvanut, vain 28 % kertoo palautuvansa hyvin. Vastaavasti niistä, joiden työmäärä ei ole kasvanut, 46 % kertoo palautuvansa hyvin.

Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet sote-alalla aika monessa organisaatiossa johtavaksi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syyksi, kertoo asiantuntija.

Eniten terveytensä puolesta pelkäsivät röntgenhoitajat, joista lähes puolet vastasi pelkäävänsä terveytensä puolesta. Seuraavana tulivat sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt, laboratoriotyöntekijät sekä lähi- ja perushoitajat.

Mitä kuuluu -tutkimusjohtaja, johtava asiantuntija Jaana Laitinen kertoo, että korona näyttää lisänneen työmäärää ja saavan aikaan pelkoa erityisesti niiden keskuudessa, joilla on ollut jo aikaisemminkin paljon kuormitusta työssään.

Tänään julkistetuista tuloksista selviää myös, että sote-työntekijöiden keskuudessa kaikkein huonoiten työpäivistään ovat korona-aikana palautuneet nuoret työntekijät.

–  Nuorista työntekijöistä hyvin palautuvia on kaikista vähiten, Laitinen kertoo STT:lle.

Kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista vain 32 prosenttia kertoo palautuvansa hyvin. Kaikkien ikäryhmien keskuudessakin hyvin palautuvien osuus on alle puolet.

–  Senhän pitäisi olla lähellä sataa prosenttia, että mahdollisimman moni jaksaisi ja voisi hyvin, Laitinen lisää.

TTL:n tänään julkaistun tiedotteen mukaan koronapandemia tuntuu erityisesti sote-organisaatioissa. Osasyynä tähän on se, että sote-alalla työtä tehdään monista muista aloista poiketen pääsääntöisesti työpaikalla. Vastaajista 86 prosenttia ei tehnyt etätyötä ja etätyötä tekevistäkin valtaosa teki etätyötä vain osittain.

Laitisen mukaan on huolestuttavaa, että ne, joilla on jo entuudestaan kuormitusta, heikentynyt työkyky tai psyykkistä rasittuneisuutta, kokevat koronan haitalliset vaikutukset ja työmäärän kasvun voimakkaammin ja enemmän kuin ne, joilla on hyvä työkyky tai hyvä psyykkinen hyvinvointi.

On tärkeää huolehtia työpäivän aikana siitä, että työkuormitusta saataisiin vähennettyä ja voimavaroja lisättyä niin, että ihmiset pysyisivät työkykyisinä.

–  Nythän sote-alalla mielenterveyden häiriöt ovat nousseet aika monessa organisaatiossa johtavaksi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syyksi. Silloin tämä psyykkisen rasittuneisuuden vähentäminenkin olisi tärkeätä, että meillä riittää sotessa työvoimaa.

Laitisen mukaan sote-työntekijöiden työssä jaksaminen vaikuttaa myös kaikkiin sote-asiakkaisiin.

–  Monet heistä ovat hyvin heikko-osaisiakin, että siinä mielessä on tärkeätä, että sote-työntekijät jaksavat tukea ja auttaa kaikkia asiakkaita, hän lisää.

Laitisen mukaan työmäärä on kasvanut koronan takia eniten yli- ja osastonhoitajilla. Esimiestyötä tekevät ovat joutuneet opettelemaan korona-aikana paljon uusia asioita.

–  Esimiehet ovat panostaneet omaan toimintaansa, ja hyvä työyhteisön toimivuus ja hyvä esimiestyö on suojellut osittain koronan kuormittavalta vaikutukselta, toteaa Laitinen ja huomauttaa, että johtaminen on monissa organisaatioissa ollut hyvää jo entuudestaankin.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) työsuojeluvaltuutetun Ursula Aaltosen mukaan TTL:n kyselyn tulokset ovat huolestuttavia, mutta eivät sinänsä yllättäviä.

–  Tämän tyyppisten asioiden kanssa me painimme tuolla arjessa omassa työssämmekin usein, hän sanoo.

Osa ongelmista on myös sote-alaa laajempia, esimerkiksi mielenterveysongelmien hän kertoo olevan nousussa Suomessa myös yleisemmällä tasolla.

Aaltonen arvioi, että jokaisessa organisaatiossa on luultavasti havaittu, että mielenterveysongelmiin pitää yrittää keksiä ratkaisuja. Hänen mukaansa myös valtakunnallisella tasolla on kehitetty muun muassa malleja ja ohjeistuksia siitä, miten näitä ongelmia voisi ennaltaehkäistä.

–  Siinä avainasemassa varmasti ovat lähiesimiehet, joilla pitäisi olla aikaa perehtyä riittävästi työntekijän tilanteeseen ja olla käytettävissä, Aaltonen sanoo.

Kyselyn tuloksissakin ilmennyt pelko oman terveyden puolesta on Aaltosen mukaan luonnollista ja sitä ilmenee varmasti myös sote-alan ulkopuolella.

Hoitoalalla on kuitenkin ollut Aaltosen mukaan myös henkilöitä, jotka ovat halunneet erityisesti lähteä hoitamaan koronapotilaita. Hänen mainitsemansa työntekijät ovat saattaneet siirtyä fyysisempään hoitotyöhön aivan toisenlaisista tehtävistä tai vaikkapa vaihtaneet päivätyön kolmivuorotyöhön.

–  He ovat halunneet olla tässä mukana ja tuoda oman kortensa kekoon tällaisessa tilanteessa. Se on ollut valtavan hieno asia, että tällaisia henkilöitä on löytynyt ja ilmeisesti ainakin iso osa on siellä viihtynytkin.

Vaikka alan sisällä on voinut esiintyä myös tyytymättömyyttä, ei Aaltonen ole kuullut, että hoitoalalta olisi koronan vuoksi alkanut mitään massapakoa.

–  Varmasti on ihmisiä, jotka ovat vähän tyytymättömiä siihen, että oma työ on muuttunut tai he ovat joutuneet siirtymään toiseen yksikköön syystä tai toisesta. Mutta ei mihinkään valtavaan kapinaan olla lähdetty tässä kohtaa, hän sanoo.

Kysely nostaa TTL:n Laitisen mukaan esiin myös sen, että oman työhyvinvoinnin, terveyden, työkyvyn ja palautumisen edistämiseen olisi hyvä panostaa jo työhön perehdytyksessä ja kehityskeskusteluissa.

Laitisen mukaan yhteiskunnassa panostetaan paljon vanhempiin ikäluokkiin ja esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston rahoituksessa nostetaan erityisenä kohteena yli 54-vuotiaiden työkyvyn ja -hyvinvoinnin tukeminen.

–  Minun mielestäni nämä tulokset antavat osviittaa siitä, että myös nuoria pitäisi tukea ja opastaa työuran alussa nykyistä enemmän. Perehdyttää hyvin ja voisi olla jonkinlaista mentorointitoimintaa, että ei tarvitsisi kaikkea kantapään kautta oppia, Laitinen ehdottaa.

Kyselyn tulokset eivät anna suoraan vastausta siihen, miksi nuoret palautuvat sote-työssä muita ikäryhmiä heikommin. Laitisen mukaan näyttää kuitenkin olevan niin, että nuorilla on joitain työkuormitustekijöitä hiukan muita ikäryhmiä enemmän.

Hän arvioi, ettei nuoremmilla työntekijöillä ole välttämättä myöskään vielä kehittynyt niin vahvaa ammattitaitoa työn vaatimuksiin tai samanlaista elämänkokemusta kuin vanhemmilla kollegoillaan.

Yleishuomiona Laitinen painottaa sitä, että sote-työntekijöistä suurin osa tekee vuorotyötä, mikä on sinällään jo kuormittavaa.

Myös Husin Aaltonen uskoo, että nuorten kohdalla palautumisessa voi olla kyse työuran pituudesta ja sote-alalla tehtävästä vuorotyöstä.

–  Se on iso hyppäys lähteä esimerkiksi kolmivuorotyöhön. Se on sinänsä jo iso kuormitustekijä, Aaltonen sanoo ja painottaa, ettei vuorotyön kuormittavuus välttämättä ole itsestäänselvää varsinkaan uransa alkuvaiheessa oleville.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden koronakuormitusta mitattiin vuosittain sote-työntekijöille tehtävässä Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyssä. Vuoden 2020 syksyllä toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 24  458 sote-alan työntekijää. Mukana kyselyssä olivat Siun sote, Eksote, Essote, PPSHP, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Nordlab, Keski-Uudenmaaan sote, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja PSSHP.