Vatikaanin konklaavissa kokoontuu 133 äänioikeutettua kardinaalia, joista kahden kolmasosan on äänestettävä samaa ehdokasta, jotta uusi paavi saadaan valittua. Teoriassa kuka tahansa katolinen mies voisi nousta paaviksi, mutta käytännössä kardinaalit valitsevat paavin aina omista riveistään. Ketkä ovat korkeimman profiilin kardinaaleja, joita pidetään kärkiehdokkaina paaviksi? STT esittelee nimet, joita on eniten väläytelty ennakkosuosikkeina virkaan.

KÄRKIEHDOKKAISTA Euroopan mantereen ykkösnimenä pidetään Vatikaanin kardinaalivaltiosihteerinä ja nyt järjestettävän konklaavin johtajana toimivaa italialaista Pietro Parolinia, 70, joka tunnettiin Franciscuksen kakkosmiehenä Vatikaanissa. Parolin on ollut parrasvaloissa Franciscuksen hautajaismenojen rituaalien yhteydessä.

-  Ainoa ehdokas, joka on ollut esillä tietyllä sitkeydellä on Parolin. Hän edustaa jatkuvuutta, arvioi New York Timesille katolista Sant’Egidion yhteisöä johtava Andrea Riccardi.

Parolin on johtanut Vatikaanin diplomatiaa, ja kielitaitoinen italialainen tunnetaan hyvin kansainvälisesti kirkon edustajana maailmalla. Hän näytteli keskeistä roolia Vatikaanin ja Kiinan välillä vuonna 2018 solmitussa kiistanalaisessa sopimuksessa, joka koski piispojen nimittämistä maassa. Osana sopimusta Vatikaani taipui hyväksymään Kiinan valtion nimittämät piispat, kertoi Guardian tuolloin.

Vahvana ehdokkaana pidetään niin ikään italialaista liberaalikardinaali Matteo Zuppia, joka on ideologisesti Franciscuksen hengenheimolaisia, kertoo New York Times.

Italian kardinaaleista paavikandidaattina pidetään myös Jerusalemin latinalaista patriarkkaa Pierbattista Pizzaballaa, 60, joka on kirkon Lähi-idän alueen arvovaltaisimpia johtajia. Hänet nimitettiin kardinaaliksi syyskuussa 2023 juuri ennen Israelin ja äärijärjestö Hamasin välisen sodan puhkeamista.

Pyhän Pietarin istuin oli vuosisatojen ajan yksinomaan italialaisten takalistojen lämmittämä. Putki katkesi vuonna 1978 kuolleeseen Johannes Paavali ensimmäiseen, joka ehti olla paavina vain kuukauden ennen kuolemaansa.

SIINÄ missä Franciscus oli ensimmäinen Etelä-Amerikassa syntynyt paavi, moni Filippiineillä odottaa nyt sitä, saisiko Aasia ensimmäisen paavinsa maan edustajasta. Konklaavin yhtenä ennakkosuosikkina on pidetty Filippiinejä edustavaa kardinaali Luis Antonio Taglea, 67.

Taglea pidetään karismaattisena maltillisen linjan edustajana, joka on uskaltanut arvostella kirkkoa sen ongelmista erityisesti alaikäisten seksuaalisen hyväksikäytön suhteen. Franciscuksen tapaan Tagle on ollut kirkon johtavia köyhien, siirtolaisten ja marginalisoitujen ihmisten puolestapuhujia, ja häntä on kutsuttu ”Aasian Franciscukseksi”.

Lempinimellä ”Chito” tunnetun Taglen nosti kardinaaliksi edellinen paavi Benedictus vuonna 2012, ja hän oli suosikkiehdokkaita seuraavaksi paaviksi myös vuoden 2013 konklaavissa, jossa paavi Franciscus valittiin.

Kirkon jäsenten määrässä mitattuna Filippiinit on Brasilian ja Meksikon jälkeen kolmanneksi suurin katolinen maa yli 85 miljoonalla jäsenellään. Noin 80 prosenttia filippiiniläisistä on katolisia.

Toisena ehdokkaana Aasiasta esiin on nostettu Myanmarin Yangonin arkkipiispaa Charles Maung Bota, 76. Franciscuksen vuonna 2015 nimittämä Bo on buddhistienemmistöisen maan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kardinaali.

AFRIKAN mantereen arvovaltaisimpana kardinaalina ja maanosan kärkiehdokkaana paaviksi pidetään ghanalaista Peter Turksonia, 76, joka on ollut kardinaali jo yli kaksi vuosikymmentä sen jälkeen, kun paavi Johannes Paavali nosti hänet asemaan vuonna 2003.

Turkson on työskennellyt Vatikaanin lähettiläänä ja välittäjänä muun muassa Etelä-Sudanissa sekä korkeassa virassa Vatikaanissa vuosina 2016-2021. Jos hänet valittaisiin tehtävään, olisi hän ensimmäinen mustaihoinen mies kirkon johdossa.

Turkson on arvostellut Ugandan homovastaista lainsäädäntöä, mutta on toisaalta puolustanut perinteisiä katolisia moraalikäsityksiä seksuaaliasioissa sekä kiistänyt, että homoseksuaalisuus olisi ihmisoikeuskysymys.

Afrikan maiden muihin kärkiehdokkaisiin kuuluu Guinean Robert Sarah, 79. Hän edustaa kirkon kovinta konservatiivista leiriä, joka haluaisi ottaa takapakkia viime aikojen progressiivisista uudistuksista. Häntä pidetään liian kovana konservatiivina, jotta hän voisi saada taakseen tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä.

Ehdokkaana on väläytelty myös Kongon demokraattisen tasavallan Kinshasan arkkipiispaa Fridolin Ambongo Besungua, 65, joka edustaa niin ikään konservatiiveja muun muassa samaa sukupuolta olevien ihmisten liittojen siunaamisen kysymyksessä.

PAAVIKISASSA on väläytelty ehdokkaina kahta yhdysvaltalaiskardinaalia, chicagolaissyntyistä Robert Francis Prevostia, 69, sekä New Yorkin arkkipiispaa Timothy Dolania, 75.

Prevost työskenteli vuosia lähetystyöntekijänä Perussa ja on entinen Chiclayon kaupungin arkkipiispa. Dolan on entinen Milwaukeen arkkipiispa, joka tunnetaan tiukkana abortinvastustajana.

Yhdysvaltalaista paavia ei Vatikaanissa ole tähän mennessä nähty, ja maan presidentti Donald Trump onkin esittänyt toiveensa, että hänen entisen kotikaupunkinsa New Yorkin edustaja valittaisiin virkaan. Dolania pidetään kuitenkin melko epätodennäköisenä valintana, kertoo Washington Examiner.

Yhdysvaltalaisen paavin valinta olisi poliittisesti kiistanalainen päätös Trumpin ravistellessa kansainvälistä järjestelmää ja maansa liittolaissuhteita.

Samojen toimittajille annettujen kommenttien yhteydessä Trump kohahdutti sanomalla, että olisi itse oma ykkösvalintansa paaviksi. Kommentin jälkeen Valkoisen talon sosiaalisessa mediassa julkaistiin tekoälykuva Trumpista paavin asussa, kertoi muun muassa CNN. Toisin kuin edeltäjänsä Joe Biden, Trump ei ole katolinen.

Lassi Lapintie/STT