– Miten kestävyysvaje muuttuu jakovaraksi? Hallituspuolueiden kunta- ja aluevaalitappion myötä.

– Näinhän tässä kävi. Hävittyjen vaalien jälkeen hallitus heitti kaikki taloustavoitteensa roskakoriin ja piti jakovarariihen omille eturyhmilleen. Notkuva noutopöytä katettiin yhteiskunnan raharikkaille. Tavallisille suomalaisille jätetään tylysti näiden bileiden laskun maksajan rooli, Räsänen veisteli puheessaan.

Räsänen ei suinkaan lopettanut arvostelua tähän vaan nosti tikunnokkaan myös pääministerin.

Räsänen laski, että ”jakovarariihen” suurimmat voittajat ovat kiistatta yhteiskunnan kaikista rikkaimmat.

– Samaan aikaan kun esimerkiksi liittoon kuuluvan luokanopettajan tilipussi kasvaa alle viidellä eurolla kuukaudessa, niin hallituksen veropolitiikka hellii ministerien tuloluokkaa noin 100-kertaisella veronkevennyksellä tähän opettajaan verrattuna. Siis johtajille lähes satakertainen veronkevennys tavallisiin suomalaisiin verrattuna.

– Tätä ei voi käsittää, saati hyväksyä, hän jyrisi.

RÄSÄNEN käytti puheensa loppupuolen esittelemään, mitä SDP tekisi toisin. Hän siis tarjosi kaivattua vaihtoehtoa.

– Veronalennus on kohdistettava tavallisille suomalaisille. Heille pitää jäädä tuloistaan enemmän käteen. Emme tekisi veronkiristyksiä järjestäytyneille palkansaajille, mutta laittaisimme institutionaaliset sijoittajat verolle.

– Yleisen yhteisöveroalen sijaan tekisimme yrityksille laajemman investointikannustimen. Kannustetaan yrityksiä mieluummin laittamaan kuokka maahan, kuin palkitaan laiskasta pääomasta nykyisiä omistajia. Investointikannustinta rahoittaisimme karsimalla yritystukia.

Puolen prosenttiyksikön arvonlisäveron alennusta SDP ei tekisi.

– Parannetaan mieluummin kotitalousvähennystä ja nostetaan yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Näin myös pienet yritykset hyötyisivät.

SDP vahvistaisi myös kotimaista kasvurahoitusta ja panostaisi osaamiseen.

– Ja jos halutaan marginaaliveroja alentaa, tulee se rahoittaa uudistamalla listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmää.