Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Jopa 60% palomiehistä poistuu vuosittain työelämästä työkyvyttömänä – “Hurjat luvut puhuvat puolestaan eläkeiän kohtuuttomuudesta”

Ylipalomies Mika Jyrkämö on työskennellyt Helsingin Kallion keskuspelastusasemalla yli 35 vuotta.

– Vuodet eivät ole veljiä ja siskoja keskenään, Suomen palomiesliiton johtaja Kim Nikula huokaisee.

Kevan tilastojen mukaan vuosina 2000–2015 eläköityneistä palomiehistä 40 prosenttia jäi työkyvyttömyyseläkkeelle ja 60 prosenttia vanhuuseläkkeelle.

Nikula näkee tilastoista, että pahimpina vuosina jopa 60 prosenttia on poistunut työmarkkinoilta työkyvyttömyyseläkkeen kautta. Kevan tilastot kertovat, että heidän keski-ikänsä oli 2000–2015 niinkin alhainen kuin 51,5 vuotta.

– Se ei ole helppo polku, koska se edellyttää vähintään vuoden sairauslomakierrettä.

Nikula löytää selkeän syyn hälyttäville työkyvyttömyyseläkeluvuille: ammatilliset eläkeiät poistuivat vuonna 1989.

– Pelastustoimessa ei ole oikein onnistuttu ratkaisemaan tätä ongelmaa.

Palomiesliitto korostaa, että työurien pidentäminen on hyvä tavoite, mutta…

Lisää aiheesta

– Toivon hartaasti, että pelastustoimi ja -laitokset ottaisivat enemmän vastuuta, miten jo hyvissä ajoin mietittäisiin, kuinka työuria saataisiin aidosti pitemmiksi. Eikä vasta siinä vaiheessa, kun ihmisen työkyky on jo mennyt. Se alkaa pääsääntöisesti olemaan kaikilla palomiehillä jossain vaiheessa uraa edessä.

Hän on 60 sekunnin lähtövalmiudessa vastaamaan kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin.

Nikula kehottaa miettimään, millaista palomiehen työ on:

– Hän on 60 sekunnin lähtövalmiudessa vastaamaan kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, mitä kuvitella saattaa – sammuttamaan tulipaloa, raivaamaan liikenneonnettomuuksissa, pelastamaan vesillä… Jotta ne voidaan tehdä mahdollisimman turvallisesti, se edellyttää hyvää motoriikkaa ja henkistä kanttia.

Hänen mukaansa ammattiliitto on hyvin huolissaan palomiesten työturvallisuudesta. Työmäärä vain lisääntyy, mutta yhteiskunnan rahat vain hupenevat. Nikula pelkää, että voimavarat pitää pelastustoimea ja operatiivista henkilöstöä riittävän suurena pienenevät sitä myötä.

Työnantaja järjestää palomiehille erilaisia työkyky- ja kuntoutusjaksoja, mutta Nikulan mielestä liian vähän – minimit hänen mukaansa varmaankin täyttyvät.

– Kaikki perustuu osaavaan työterveyshuoltoon. Joskus on puhuttu siitä, tarvitseeko pelastustoimi omat työterveyshuollon asiantuntijat kuten ilmailualalla.

Nikula vastaa itse: “Toivomme asiantuntijoita, jotka kykenevät ohjaamaan palomiehen nopeasti oikeaan paikkaan saamaan tarvittavaa apua”.

– Nykyään kuitenkin näyttää olevan mahdoton yhtälö, että ihminen kestäisi jopa 40 vuotta palomiehen tehtävissä.

Jos ne haluavat pitää tällaista pappakerhoa täällä, niin minkä sille voi.

Ja taas päästään ongelman ytimeen: Onko palomiesten eläkeikä nyt kohdallaan? Nikulan mielestä tilastot työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien hurjasta prosenttiluvusta puhuvat puolestaan.

– Eläkeikä on nyt kohtuuttoman korkea operatiivisessa työssä. Eikä tämä varhaiseläkemaksurumbakaan yhteiskunnalle halpaa ole. Mielestäni nyt pitäisi istua yhteisen pöydän ääreen.

Ylipalomies Mika Jyrkämö Helsingin pelastuslaitokselta on pitkälti samaa mieltä. 57-vuotiaana hänellä on vähän päälle neljä vuotta eläkeikään.

– Jos ei mitään kummempaa tapahdu, tätä menoa varmaan jaksankin siihen asti. Mutta kyllä vain se väsy välillä tulee, vaikka hyväkuntoinen olenkin, hän pohtii.

Vuonna 1963 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä on jo 65 vuotta. Jyrkämö epäilee, että 55 vuoden eläkeikään ei varmaan enää päästä, mutta…

– Mutta jos ne haluavat pitää tällaista pappakerhoa täällä, niin minkä sille voi. Poliittiset päätökset tuntuvat aika erikoisilta, ja ammattilaisia ei kuunnella enää ollenkaan, hän kritisoi.

Palomiesliiton puheenjohtajan mielestä kipuraja tulee vastaan, jos työnantaja irtisanoo palomiehen tämän ollessa sairauslomalla ja työkyvyttömänä. Nikulan mukaan näyttää nyt siltä, että ensimmäinen tapaus on tulossa käsiin.

– Onko palomiehen kohtalo tulevaisuudessa se, että hänet potkitaan pihalle, kun hän ei pysty enää tekemään fyysisesti raskasta työtä – sen jälkeen, kun hän on antanut koko kroppansa yhteiskunnan hyväksi?

Nikula painottaa, että tällaista kehitystä ei yhteiskunnankaan pidä hyväksyä. Hän korostaa, että yleistää ei silti pidä.

– Moni työnantaja on kouluttanut uudelleen ja tarjonnut muita tehtäviä. Mutta tällaisia varapaikkoja ei ole enää paljon.

Lue lisää palomiehen arjesta Demokraatin torstaina 30.11. ilmestyneestä viikkolehdestä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE