Jopa 60% palomiehistä poistuu vuosittain työelämästä työkyvyttömänä – ”Hurjat luvut puhuvat puolestaan eläkeiän kohtuuttomuudesta”

Kuva: Jari Soini
Ylipalomies Mika Jyrkämö on työskennellyt Helsingin Kallion keskuspelastusasemalla yli 35 vuotta.

– Vuodet eivät ole veljiä ja siskoja keskenään, Suomen palomiesliiton johtaja Kim Nikula huokaisee.

Kevan tilastojen mukaan vuosina 2000–2015 eläköityneistä palomiehistä 40 prosenttia jäi työkyvyttömyyseläkkeelle ja 60 prosenttia vanhuuseläkkeelle.

Nikula näkee tilastoista, että pahimpina vuosina jopa 60 prosenttia on poistunut työmarkkinoilta työkyvyttömyyseläkkeen kautta. Kevan tilastot kertovat, että heidän keski-ikänsä oli 2000–2015 niinkin alhainen kuin 51,5 vuotta.

– Se ei ole helppo polku, koska se edellyttää vähintään vuoden sairauslomakierrettä.

Nikula löytää selkeän syyn hälyttäville työkyvyttömyyseläkeluvuille: ammatilliset eläkeiät poistuivat vuonna 1989.

– Pelastustoimessa ei ole oikein onnistuttu ratkaisemaan tätä ongelmaa.

Palomiesliitto korostaa, että työurien pidentäminen on hyvä tavoite, mutta…

– Toivon hartaasti, että pelastustoimi ja -laitokset ottaisivat enemmän vastuuta, miten jo hyvissä ajoin mietittäisiin, kuinka työuria saataisiin aidosti pitemmiksi. Eikä vasta siinä vaiheessa, kun ihmisen työkyky on jo mennyt. Se alkaa pääsääntöisesti olemaan kaikilla palomiehillä jossain vaiheessa uraa edessä.

Hän on 60 sekunnin lähtövalmiudessa vastaamaan kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin.

Nikula kehottaa miettimään, millaista palomiehen työ on:

– Hän on 60 sekunnin lähtövalmiudessa vastaamaan kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, mitä kuvitella saattaa – sammuttamaan tulipaloa, raivaamaan liikenneonnettomuuksissa, pelastamaan vesillä… Jotta ne voidaan tehdä mahdollisimman turvallisesti, se edellyttää hyvää motoriikkaa ja henkistä kanttia.

Hänen mukaansa ammattiliitto on hyvin huolissaan palomiesten työturvallisuudesta. Työmäärä vain lisääntyy, mutta yhteiskunnan rahat vain hupenevat. Nikula pelkää, että voimavarat pitää pelastustoimea ja operatiivista henkilöstöä riittävän suurena pienenevät sitä myötä.

Työnantaja järjestää palomiehille erilaisia työkyky- ja kuntoutusjaksoja, mutta Nikulan mielestä liian vähän – minimit hänen mukaansa varmaankin täyttyvät.

– Kaikki perustuu osaavaan työterveyshuoltoon. Joskus on puhuttu siitä, tarvitseeko pelastustoimi omat työterveyshuollon asiantuntijat kuten ilmailualalla.

Nikula vastaa itse: ”Toivomme asiantuntijoita, jotka kykenevät ohjaamaan palomiehen nopeasti oikeaan paikkaan saamaan tarvittavaa apua”.

– Nykyään kuitenkin näyttää olevan mahdoton yhtälö, että ihminen kestäisi jopa 40 vuotta palomiehen tehtävissä.

Jos ne haluavat pitää tällaista pappakerhoa täällä, niin minkä sille voi.

Ja taas päästään ongelman ytimeen: Onko palomiesten eläkeikä nyt kohdallaan? Nikulan mielestä tilastot työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien hurjasta prosenttiluvusta puhuvat puolestaan.

– Eläkeikä on nyt kohtuuttoman korkea operatiivisessa työssä. Eikä tämä varhaiseläkemaksurumbakaan yhteiskunnalle halpaa ole. Mielestäni nyt pitäisi istua yhteisen pöydän ääreen.

Ylipalomies Mika Jyrkämö Helsingin pelastuslaitokselta on pitkälti samaa mieltä. 57-vuotiaana hänellä on vähän päälle neljä vuotta eläkeikään.

– Jos ei mitään kummempaa tapahdu, tätä menoa varmaan jaksankin siihen asti. Mutta kyllä vain se väsy välillä tulee, vaikka hyväkuntoinen olenkin, hän pohtii.

Vuonna 1963 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä on jo 65 vuotta. Jyrkämö epäilee, että 55 vuoden eläkeikään ei varmaan enää päästä, mutta…

– Mutta jos ne haluavat pitää tällaista pappakerhoa täällä, niin minkä sille voi. Poliittiset päätökset tuntuvat aika erikoisilta, ja ammattilaisia ei kuunnella enää ollenkaan, hän kritisoi.

Palomiesliiton puheenjohtajan mielestä kipuraja tulee vastaan, jos työnantaja irtisanoo palomiehen tämän ollessa sairauslomalla ja työkyvyttömänä. Nikulan mukaan näyttää nyt siltä, että ensimmäinen tapaus on tulossa käsiin.

– Onko palomiehen kohtalo tulevaisuudessa se, että hänet potkitaan pihalle, kun hän ei pysty enää tekemään fyysisesti raskasta työtä – sen jälkeen, kun hän on antanut koko kroppansa yhteiskunnan hyväksi?

Nikula painottaa, että tällaista kehitystä ei yhteiskunnankaan pidä hyväksyä. Hän korostaa, että yleistää ei silti pidä.

– Moni työnantaja on kouluttanut uudelleen ja tarjonnut muita tehtäviä. Mutta tällaisia varapaikkoja ei ole enää paljon.

Lue lisää palomiehen arjesta Demokraatin torstaina 30.11. ilmestyneestä viikkolehdestä.

”On anteeksiantamatonta, että yhteiskuntamme tärkein uudistus on sössitty täydellisesti”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustajat KD:n Peter Östman (vasemmalla), vasemmistoliiton Kari Uotila, SDP:n Krista Kiuru ja vihreiden Ozan Yanar valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä.

Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia, vasemmistoliiton kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotila painotti pitämässään vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa. Eduskunnassa käsitellään tänään vuoden 2018 budjettia.

– On surullista ja anteeksiantamatonta, että hyvinvointiyhteiskuntamme tärkein uudistus eli sote on sössitty täydellisesti pikkusieluisen poliittisen valtapelin ja ideologisen yksityistämisvimman vuoksi, hän kuitenkin huomauttaa.

Uotila perusteli toteamustaan nostamalla esiin Espoon, Suomen toiseksi suurimman kaupungin, kaupunginvaltuuston soten valinnanvapausluonnoksesta antaman lausunnon.

– Kysymyksiin, kaventaako esitys terveys- ja hyvinvointieroja, parantaako se yhdenvertaisuutta, paraneeko asiakkaan mahdollisuus saada yhteensovitettuja palveluita ja toteutuuko palveluiden integraatio, oli Espoon yksiselitteinen vastaus jokaiseen kysymykseen ”ei”.

– Kun kokoomuslaisen kaupungin vastaus on tällainen, voi vain kuvitella, millaista palautetta muista kaupungeista tulee.

Törkein ehdotus ensi vuoden budjettilaeista on aktiivimallin joulupaperiin kääritty työttömien rankaisumalli.

Uotila nosti puheessaan lisäksi esiin maanantaina täysistuntosalissa ensimmäisessä käsittelyssä olleen niin sanotun työttömien aktiivimallin.

– Törkein ehdotus ensi vuoden budjettilaeista on aktiivimallin joulupaperiin kääritty työttömien rankaisumalli, Uotila sanaili Arkadianmäellä.

– Te haluatte rankaista työtöntä työttömyysturvaa leikkaamalla, vaikka hän hakee joka päivä töitä, tekee kymmeniä hakemuksia ja pyrkii turhaan aktiivitoimien piiriin. Tämä ei voi olla oikein.

Uotila vetosikin valtiovarainministeri Petteri Orpoon (kok.). Uotila toivoi, että Orpo peruisi ”kohtuuttoman ja perustuslaillisestikin ongelmallisen” ehdotuksen vielä ennen ratkaisevaa toista käsittelyä.

Vihreiden Yanar: ”Hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kansanedustaja Ozan Yanar (kuva lokakuulta).

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron eduskunnan paraikaa käynnissä olevassa budjetin palautekeskustelussa käytti kansanedustaja Ozan Yanar.

Hän kiinnitti huomiota hallituksen ristiriitaisiin päätöksiin.

Sisäisen turvallisuuden strategiassaan hallitus on sanonut syrjäytymisen olevan Suomen suurin turvallisuusuhka.

– Hallitus ei tee politiikkaa, jolla eriarvoisuus ja syrjäytyminen vähenisivät. Samalla hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan, että se ei edes tavoittele tuloerojen kaventamista, Yanar ihmetteli.

Yanar varoitteli, että antamalla köyhyyden jatkua, hallitus on vaarassa luoda uutta vähäosaisten sukupolvea.

– Nyt elettyä köyhyyttä emme voi heille takaisin maksaa, Yanar sanoi.

Haluatko parempaa palkkaa? – Tekniikan akateemisille viesti: Vaihtakaa työpaikkaa

Kuva: Jari Soini

Diplomi-insinöörien mediaanipalkka on noussut tänä vuonna vain 0,2 prosenttia edellisvuodesta – kiitos kilpailukykysopimuksen.

Tekniikan akateemiset TEK:n jäsenten keskuudessa tehty työmarkkinatutkimus kertoo, että diplomi-insinöörin mediaanipalkka vakituisessa työssä oli vuoden 2017 lokakuussa 4 799 euroa ja keskipalkka 5 247 euroa kuukaudessa. Tämän vuoden aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 379 ja 3 454 euroa.

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 47 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 44 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 4 prosentilla palkka oli laskenut.

TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi huomauttaa, että yleiskorotus on viime vuosina ollut yleisin syy palkankorotukselle.

– Tämän vuoden luvuissa näkyy selvästi ammattiliittojen sopimien palkankorotusten merkitys – tai oikeammin niiden puuttuminen.

Työttömien osuus kaikista vastanneista oli 3,8 prosenttia.

Hänen mukaansa tälle vuodelle ei osunut kiky-sopimuksen takia lainkaan liittojen sopimia korotuksia. Yleinen palkkakehitys jäi siksi huonoksi orastavasta nousukaudesta huolimatta.

TEK on osana Ylemmät toimihenkilöt YTN:ää sopinut tänä syksynä yhteensä 3,2 % palkankorotuksista kahden vuoden aikana suurimmalle osalle jäsenkuntaansa.

Kauppi kannustaa tekniikan akateemisia lisäksi käyttämään noususuhdannetta hyväkseen etsimällä parempia työmahdollisuuksia.

– Pitkäaikainen kokemus osoittaa, että paras palkkakehitys on niillä, jotka vaihtavat työpaikkaa. Oma aktiivisuus yhdessä liittojen sopiman peruskehityksen kanssa takaa parhaan tuloksen, Kauppi perustelee.

Taloustilanteen koheneminen näkyi selvästi työmarkkinatutkimuksen työllisyysluvuissa. Työttömien osuus kaikista vastanneista oli 3,8 prosenttia, kun se on kolmena edellisenä vuonna ollut 6 prosenttia.

Työmarkkinatutkimukseen tuli vastauksia noin 9 200. Vastaajien yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto. Suurin osa työskenteli asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla.

Keskustelua aiheesta

”Hallitus jakaa omille etupiireilleen merkittäviä veroetuuksia” – Kiuru budjettikeskustelussa: ”Kyllä Sipilän hallitus kehtaa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro vuoden 2018 talousarvion palautekeskustelussa piti tänään kansanedusaja Krista Kiuru.

– Suomella ei ole varaa lisätä eriarvoisuutta. Muutoin taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus kasvavat ja luottamus rapautuu. Seuraukset voivat olla yllättäviä ja vakavia, Kiuru varoitti puheessa.

Kiuru muistutti, että hallituskauden alussa pääministeri Sipilä vetosi yhteiskunnan heikoimpiin, sairaimpiin ja köyhimpiin ja vaati heitä antamaan vähistään, jotta Suomi saadaan kuntoon.

Suurituloisia kehotettiin lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen, vaikka verotus olisi ollut keino saada kaikki oikeudenmukaisesti talkoisiin mukaan.

– Hallituksen ankaran, lähes 4 miljardin leikkauslinjan maksajiksi jäivät perheet, lapset, nuoret, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja perusturvan varassa olevat. Kovat leikkaukset jatkuvat joka vuosi syventäen ihmisten ahdinkoa. Ajatelkaa, jopa diabeteslääkkeistä on leikattu ja keliakiakorvaukset on lakkautettu.

– Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Harva uskoisi Kiurun mukaan, että kaiken tämän jälkeen hallitus kehtaa jakaa omille etupiireille merkittäviä veroetuuksia.

– Mutta kyllä Sipilän hallitus kehtaa, hän napautti.

– Hallituksen talouspolitiikasta puuttuu sydän. Vetoomuksista ja lupauksista huolimatta oikeudenmukaisuutta ei ole palautettu, vaikka Suomi saa maailmantaloudesta vetoapua ja maamme talous kasvaa vihdoin.

– Hallitus on perustellut leikkauslinjaansa julkisen talouden kuntoon laittamisella. Samaan aikaan hyvätuloisia suosiva veropolitiikka on heikentänyt hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Suomi ei tule Kiurun mukaan kuntoon, sillä budjettikirjan mukaankin julkisen talouden rakenteellinen alijäämä kasvaa vuodesta 2016 vuoteen 2019.

– Julkisen talouden rakenteellinen tila ei siis suinkaan parane, vaan heikkenee, toisin kuin moni suhdannepölyn sokaisema hallituspuolueen edustaja vielä täällä väittää, hän jatkoi.

Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Koska hallituksen politiikasta puuttuu myös uskottava visio tulevasta,  SDP esittää kolmea tavoitetta eriarvoistavan suunnan kääntämiseksi:

1.  Palautetaan oikeudenmukaisuus

2. Tehdään työllisyyttä nostavia fiksuja uudistuksia

3. Vahvistetaan osaamista ja tuottavuutta

– Ensiksi, oppivelvollisuus on tuotava rohkeasti nykyaikaan. Pelkkä perusasteen tutkinto ei tulevaisuudessa enää riitä työmarkkinoille kiinnittymiseen. Pidennetään oppivelvollisuutta ja tehdään toinen aste maksuttomaksi.

– Toiseksi, varhaiskasvatus on parhaita investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, palautetaan subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja poistetaan maksut pitkällä aikavälillä. Uudistukset maksavat itsensä monin verroin takaisin.

– Kolmanneksi, perhevapaauudistus on toteutettava heti. Perhevapaiden uudistaminen lasten ja perheiden ehdolla on tehokas keino lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja parantaa samalla työllisyyttä.

– Neljänneksi, koulutustaso on käännettävä jälleen kasvuun. Vielä vuosituhannen alussa Suomessa oli maailman koulutetuin väestö. Nyt monet maat ovat menneet ohi. Me haluamme kääntää tämän kehityksen.

– Viidenneksi, me varaamme riittävät resurssit työllisyyden hoitoon. Emme hyväksy sitä, että hallitus jälleen kerran leikkaa työttömiltä, nyt aktiivimallin nimissä. Syyttelyn sijasta työttömät tarvitsevat kunnon palveluja.

”Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja.”

 SDP:n vaihtoehdon suurimmat panostukset tehdään koulutukseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Oppivelvollisuuden pidennyksen lisäksi panostaisimme kaikille koulutusasteille, Kiuru sanoi.

– Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja. Hallitus valitsi linjansa jo vuonna 2015. Vaikka talous kasvaa, mikään ei ole muuttunut, Krista Kiuru totesi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ahkeroi huomiselle alkoholimietintöä – Haatainen: ”Tämä on iso paketti”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei keskiviikon ensimmäisessä istunnossaan saanut valmiiksi alkoholilakia koskevaa mietintöään. Valiokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen (sd.) mukaan mietintöluonnoksen parissa jatketaan kokoustamista myöhemmin tänään tai torstaina aamulla.

– Ei tullut vielä valmista. Jatkamme viimeistään huomenna aamulla, jollei tänään ole toista kokousta, Haatainen sanoi.

Mikäli kaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajasta halutaan perjantaina äänestää, valiokunnan mietinnön pitäisi olla huomenna salikeskustelussa. Haataisen mukaan tästä ei ole toistaiseksi varmuutta.

– En pysty vielä sanomaan. Tämä on iso paketti, ja se riippuu ihan siitä miten työskentely tuossa etenee.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan Hannakaisa Heikkisen (kesk.) mukaan valiokuntaa on puhuttanut viimeksi lakiehdotukseen kirjatut etämyyntilinjaukset. Toiveena on myös Heikkisen mukaan, että perjantaille kaavaillun äänestyksen aikataulussa pysyttäisiin.

– Toivotaan, että mietintö on valmis ennen huomista kello kymmentä, jolloin täysistunto alkaa, Heikkinen sanoo.

Keskustelua aiheesta