Nykyinen etätyösuositus on ollut voimassa vuodesta 2005. Koronakriisin myötä nopeasti laajentunut etätyö on järjestön mukaan nostanut esiin uusia näkökulmia ja myös ongelmia esimerkiksi perinteiseen työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja ergonomiaan liittyen.

STTK esittää, että etätyöselvityksen tekevät työmarkkinakeskusjärjestöt yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

– Se antaisi edellytykset arvioida lainsäädännön mahdollisia kehittämistarpeita, kun etätyö jatkossa todennäköisesti muodostaa osassa ammatteja aiempaa suuremman osan työajasta. Etätyöhön liittyvät kysymykset eivät ole yhden hallinnonalan asioita, vaan tarkastelu ja mahdolliset lainsäädäntömuutokset edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa tiedotteessa.

Työnantajapuolen mielestä työn imua ei saisi estää vakiintuneilla työaikakäsityksillä. Etätyössä työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti.

– Jopa kellon ympäri tapahtuvan työn ihannointi on lyhytnäköistä ja vaarallista. Suomessa se näkyy esimerkiksi lisääntyvinä mielenterveysongelmina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Etätyön – tai paikkariippumattoman työn – yleistyminen ei saa merkitä työaikojen villiintymistä. Kovin harva voi mitoittaa työnsä vain omien mieltymystensä perusteella, Palola painottaa.

STTK on kysynyt henkilöstön edustajien barometrissä jäsenliittojen luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta etätyöstä. Ennakkotietojen perusteella viimeisen vuoden aikana 46 prosenttia toimihenkilöistä on tehnyt säännöllisesti etätöitä, mutta toimialakohtaiset erot ovat suuria.

Parhaimmat mahdollisuudet etätyöhön ovat olleet julkisessa hallinnossa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ja viestinnässä, heikoimmat terveys- ja sosiaalipalveluissa. Työnantajien koetaan suhtautuneen etätyöhön myönteisesti ja odotukset etätyön lisääntymiseen ovat kaikilla toimialoilla kohtalaiset.

Barometrin perusteella vain noin puolella etätyötä tekevistä on työnantajan ottama vakuutus työssä aiheutuvien tapaturmien varalta.

– Hyvä korona-exit työpaikoilla tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa, Palola korostaa.

STTK arvioi, että suomalainen työmarkkinoiden sopimusmalli on käymistilassa. Tästä viestivät metsä- ja teknologiateollisuuden aikeet irrota valtakunnallisista työehtosopimuksista sekä työnantajapuolen laajempikin haluttomuus yhteistyöhön ammattiyhdistysliikkeen kanssa, mikä näkyy laajasti kolmikantaisessa valmistelussa.

Palola ennustaa tulevasta työmarkkinakierroksesta vaikeaa.

– Jokainen liitto asettaa omat tavoitteensa ja neuvottelee omista lähtökohdistaan. Koordinaatio olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Tähän asti työnantajat ovat onnistuneet siinä ammattiliittoja paremmin.