Venäjän lähtö ihmisoikeusjärjestöstä olisi menetys kaikille, arvioi presidentti Sauli Niinistö keskiviikkona Ranskan Strasbourgissa osallistuessaan järjestön parlamentaariseen yleiskokoukseen.

Suomi on tällä hetkellä ihmisoikeusjärjestön ministerikomitean puheenjohtajamaa, minkä takia istunnoissa on ollut suomalaisväriä. Suomen on myös toivottu ratkovan akuuttia tilannetta Venäjän suuntaan.

70 vuotta täyttävä järjestö on joutunut myrskyn silmään, ja sen arvioidaan olevan historiansa pahimmassa kriisissä Venäjän tehdessä siihen pesäeroa.

– Jos täälläkin menee välit poikki, Venäjä ei ole oikeastaan missään instituutiossa enää mukana eli keskusteluyhteys katkeaa, Niinistö sanoi STT:lle.

Hän kertoi olleensa yhteydessä sekä Venäjän että Ukrainan presidentteihin, mutta asian ratkaisu on hänen mukaansa järjestön käsissä.

Venäjä ei ole hyväksynyt päätöstä sen äänioikeuden epäämisestä järjestön parlamentaarisessa yleiskokouksessa.

Parlamentaarinen yleiskokous jäädytti maan äänioikeuden vuosina 2014 ja 2015 Krimin miehityksen jälkeen, eikä maa ole vuoden 2016 jälkeen osallistunut näihin kokouksiin.

Maan jatko järjestössä olisi tärkeää, mutta samalla Niinistö huomautti ongelman syyn olevan selvä.

– Suomi oli ensimmäisiä maita, jotka julkisesti tuomitsivat Krimin miehityksen, Niinistö muistutti istunnossa.

Järjestön päärakennus sijaitsee aivan Euroopan parlamentin naapurissa, mutta ei kuulu EU:hun.

Järjestön kookkaan päärakennuksen käytävät henkivät menneiden vuosikymmenien tunnelmaa.
Kokolattiamatot ja tummanpuhuvat rakenteet kaipaisivat jo päivitystä. Remonttisuunnitelmat on kuitenkin laitettu sivuun epäselvän taloustilanteen takia. Kevään mittaan odotetaan lähinnä tietoa siitä, mitä toimintoja järjestöstä joudutaan leikkaamaan.

Euroopan neuvosto on hallitusten välinen järjestö, joka keskittyy ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Sen kyljessä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista.

Euroopan neuvosto on toistaiseksi pystynyt pitämään toimintansa ennallaan, vaikka Venäjällä on maksurästejä jo reilut 59 miljoonaa euroa.

Pääsihteeri Thorbjörn Jaglandin mukaan toimintaa on voitu jatkaa, koska taloutta on hoidettu aiempina vuosina vastuullisesti.

– Kysymys on siitä, mihin Venäjä kuuluu.

– Minun vastaukseni on selvä, Venäjä kuuluu Eurooppaan. Eurooppa tarvitsee Venäjää ja Venäjä Eurooppaa, Jagland sanoi toimittajille STT:n kysyttyä, miten tilanteesta päästään eteenpäin.

Jos Venäjä jäisi pois Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta, Venäjä muuttuisi hänen mukaansa nopeasti Euroopan kannalta valitettavaan suuntaan.

– Toivon, että ratkaisu löydettäisiin ennen kesäkuuta, Jagland sanoi.

Euroopan neuvoston kesäkuun istunnossa valitaan uusi pääsihteeri. Jos Venäjä ei osallistu uuden pääsihteerin valintaan, on mahdollista, että sen sidos ja ehkä sitoutuminen järjestöön edelleen heikkenee.

Venäjä ei ole osallistunut parin viime vuoden aikana myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarien valintaan, koska heidät valitaan parlamentaarisessa kokouksessa.
STT–ANNIINA LUOTONEN