Hänet valittiin yksimielisesti jatkokaudelle seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Löfgren totesi kiitospuheessaan, että hänen tavoitteenaan on nostaa Akava työelämäuudistusten suunnannäyttäjäksi ja työmarkkinoiden edelläkävijäksi.

Työmarkkinoiden muutoksesta Löfgren on huolissaan, mutta näkee murroksessa myös mahdollisuuden.

– Hallitus vie työlainsäädännön uudistuksia, valtavan kokoista pakettia, eteenpäin ennennäkemättömän kovalla vauhdilla. Meidän asiantuntemustamme on kyllä kuunneltu, mutta siihen se on pitkälti jäänyt.

– Sopiminen lisääntyy työpaikoilla, jopa yrityskohtaisia työehtosopimuksia solmitaan tulevaisuudessa enemmän. Tässä tilanteessa ay-liikettä, osaavia henkilöstön edustajien apua, tarvitaan työpaikoilla. Tämä voi johtaa järjestäytymisen kasvuun, Löfgren pohti liittokokouksen tiedotustilaisuudessa.

– Luottamuksen ilmapiirin puute tulee näkymään syksyn työmarkkinakierroksella – se, että julkisella ja yksityisellä sektorilla ei ole yhteistä tilannekuvaa, Löfgren arvioi asetelmaa, kun työehdoista ja palkoista aletaan taas neuvotella.

Usea SAK:lainen liitto on jo ilmoittanut, että syksyn neuvottelupöydissä haetaan hyvitystä hallituksen tekemille heikennyksille.

Akavassa neuvotteluista vastaa kaksi järjestöä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Ylemmät toimihenkilöt YTN, eli pääsääntöisesti akavalaiset liitot eivät neuvottele yksin.

Löfgren toteaa yleisesti, että kaikki alat seuraavat toisiaan eli neuvottelujen yhteisriippuvuudella on merkitystä, vaikka yhteistä koordinaatiota ei olekaan.

– Haetaanko revanssia, hyvitystä, hallituksen heikennyksille? Tässä ei ole mitään uutta. Jos tulee kovasti turpiin, revanssia haetaan. Ja se tapahtuu sitten työehtopöydissä, kun palkansaajaliike ei ole saanut vaikuttaa työelämän lainsäädäntöön. Näin se menee. Voi tulla hyvinkin kovaa vääntöä, hän arvioi Demokraatille.

TEOLLISUUSLIITON varapuheenjohtaja Turja Lehtonen moitiskeli viime viikolla julkisuudessa, että keskusjärjestöt Akava ja STTK liittoineen lipesivät lakkorintamasta jättäen SAK:laiset liitot yksin taistelemaan hallituksen työelämätoimia vastaan.

Löfgren muistuttaa, että Akava ei sopinut mitään muiden keskusjärjestöjen kanssa vaan kukin teki omat päätöksensä tahoillaan.

Hän sanoo sinänsä ymmärtävänsä Lehtosen pointin tämän ajatellessa, että jos kaikki olisivat olleet yhtä aikaa samalla lailla lakkoilemassa kuin Teollisuusliitto ja moni muu SAK:lainen liitto, hallituksen päätä olisi saatu käännetyksi.

– Mutta meillä on valtavan paljon virkasuhteisia palkansaajia, joilta poliittinen työtaistelu on kielletty. Ja laittomuuksiin akavalaiset eivät sorru. Akavalainen jäsenprofiili on erilainen kuin SAK:laisilla aloilla. Aika vaikea on ajatella, että johtotehtävissä olevat lähtisivät samalla lailla reagoimaan kuin työntekijät, Löfgren huomauttaa.

PALKANSAAJAJÄRJESTÖT voivat tehdä yhteistyötä muullakin tavoin kuin työtaisteluin, Löfgren muistuttaa. Esimerkiksi hän nostaa neuvottelut työeläkeuudistuksesta.

Nyt on jo herännyt pelko, että hallitus vie uudistusta eteenpäin piittaamatta työmarkkinaosapuolten näkemyksistä.

– Se riski on olemassa, kun minkään muunkaan uudistuksen yhteydessä meitä ei ole paljon kuunneltu, Akavan puheenjohtaja toteaa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) on vakuuttanut, että työmarkkinajärjestöille annettuun toimeksiantoon eläkejärjestelmän uudistamiseksi ei puututa.

– Tässä on ehkä vähän positiivisempia merkkejä kuin muissa uudistuksissa. Mutta ei pidä olla silti sinisilmäinen, että tämä pysyy varmuudella työmarkkinakeskusjärjestöjen näpeissä.

Mutta seuraavat eduskuntavaalitkin lähestyvät, ja eläkeläiset ovat aktiivisia äänestäjiä. Löfgren pohtii hallituksen ehkä näkevän hyödyn siinä, että tärkeästä uudistuksesta vastaa joku muu kuin se itse.

– Seuraavat eduskuntavaalit voivat hyvinkin olla eläkevaalit, kun katsoo suomalaista ikärakennetta.

KESÄN EU-vaaleja on luonnehdittu tärkeämmiksi kuin koskaan aiemmin. Ne ovat tärkeät Löfgrenin mukaan myös palkansaajien kannalta.

– Valitettavasti Suomen tulevan EU-kauden strategiatavoitteissa ei mainita työelämää millään lailla. Itse asiassa näyttää siltä, että Suomi hyötyisi EU:n työelämän uudistuksista.

Hän ottaa esille esimerkiksi EU:n direktiivin palkka-avoimuudesta, jota on yritetty Suomessa edistää siinä onnistumatta. Avoimuus on tärkeä muun muassa tasa-arvon kannalta.

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan eurooppalaisella ay-liikkeellä on tärkeä rooli varmistaa EU-tason päätösten oikeudenmukaisuus palkansaajien näkökulmasta.

– Tätä viestiä toivoisin viljeltävän Suomessakin vähän enemmän, Löfgren huomauttaa.