Teollisuuden palkansaajien tuoreessa analyysissä Jouston ja turvan tasapaino – Tanskan työllisyyspolitiikka pohjoismaisessa vertailussa kauppatieteiden tohtori Heikki Palviainen tarkastelee Tanskan joustoturvamallia ja vertaa sitä Suomeen ja Ruotsiin.

– Malli on saanut jopa myyttisiä piirteitä. Tanskan malli osoittaa, että työmarkkinoiden joustavuus ja kasvava talous sekä korkeat minimipalkat ja antelias sosiaaliturva eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vastakkaisia voimia, Palviainen totesi tänään analyysiä esitellessään.

Tanskan joustoturvamalli koostuu joustavasta palkkaamisesta ja irtisanomisesta, suhteellisen anteliaasta sosiaaliturvasta ja aktivoinnista.

TANSKASSA irtisanominen on Suomea helpompaa, mutta työttömien turva on samantasoinen tai korkeampi kuin Suomessa. Keskimääräisillä palkoilla työttömyysturvan korvausasteissa ei Palviaisen mukaan maiden välillä ollut merkittäviä eroja, mutta pienipalkkaisille työttömyysvakuutuksen 90 prosentin korvausaste Tanskassa oli verrokkimaista korkein. Myös perusmuotoisen työttömyysvakuutuksen kesto oli pisin Tanskassa.

Suomeen verrattuna Tanska myös käyttää kaksinkertaisen määrän aktivointiin ja työttömien palveluihin. Jopa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta edellyttäisi Palviaisen mukaan huomattavaa lisäinvestointia suomalaiseen järjestelmään.

Analyysistä selviää, että pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä vuonna 2022 oli Tanskassa verrokkimaista matalin.

– Joustoturvamalli on Tanskassa edelleen suosittu, sillä on vahva poliittinen kannatus niin vasemmistossa kuin oikeistossa, ja se on hyödyttänyt laajoja väestöryhmiä.

MITÄ SITTEN Suomella olisi opittavissa Tanskan joustoturvamallista?

– Tanskan malli perustuu Suomea enemmän alhaiseen työsuhdeturvaan, mutta korkeaan työllistymisturvaan. Tässä mielessä mallien toimintaperiaate on aika erilainen, mutta tässä on kuitenkin piirteitä, joista Suomi voi oppia, Palviainen .

Suomen hallituksen tavoitteena on helpottaa irtisanomista ja palkkaamista, heikentää työttömyysturvaa ja lisätä paikallista sopimista.

– Hallituksen suunnitelmissa on piirteitä joustavuudesta, mutta hallitusohjelmasta puuttuu Tanskan mallin taloudellinen turva sekä panostukset aktivointiin ja työllisyyspalveluihin. Tanskan järjestelmä on tasapainoisempi, siellä työttömyysturva on suhteessa korkeampi keski- ja pienituloisille.

Palviainen totesi, ettei oikein näe piirteitä muista pohjoismaisista malleista hallituksen toiminnassa sen leikatessa ihmisten taloudellisesta turvasta, vaikka se pyrkiikin perustelemaan toimiaan pohjoismaisilla esimerkeillä.

– Kyllä pohjoismaisiin yhteiskuntiin on kuulunut sopiminen, taloudellinen turva, tietynlainen tasa-arvo. Näen, että tämän hallituksen toimet rikkovat näitä pohjoismaisen mallin perinteitä.

TANSKAN MALLI on vaatinut luottamusta, Palviainen korosti, ja Tanskassa työnantajajärjestöihin ja ammattiliittoihin viitataan sosiaalisina kumppaneina. Työmarkkinajärjestelmä myös perustuu vahvasti kollektiivisiin työehtosopimuksiin, jotka kattavat 82 prosenttia työntekijöistä.

Tanskassa on siirrytty kohti paikallista sopimista. Luottamusmiehellä on kuitenkin veto-oikeus estää yritystason sopimus ja palauttaa työehtosopimus sektoritasolle.

– Luottamusmiehen neuvotteluvaltuudet, tes-järjestelmän kattavuus ja sopimisen kulttuuri ovat vähentäneet työntekijöiden huolta siitä, että paikallinen sopiminen heikentää työehtoja ja palkkoja, Palviainen kertoi.

Pohjoismainen malli edellyttää hänen mukaansa korkeaa työllisyyttä, mutta niin, että kattavat julkiset palvelut ja taloudellinen turva säilytetään.

– Tanska on suoriutunut tässä varsin hyvin. Tanskan bruttokansantuote per asukas oli vertailumaista korkein ja työttömyysaste matalin. Selvitysten mukaan sen julkinen talous on kestävällä pohjalla.

ANALYYSIÄ kommentoinut SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen arvioi, että Suomella on opittavaa turvan ja joustavuuden tasapainosta.

– Orpon hallitus on lisäämässä joustoja, mutta toinen puoli eli taloudellinen turva sekä panostukset aktivointiin ja työllisyyspalveluihin puuttuvat. Tämä on se ongelma.

Suomen hallituksen toimet – toisin kuin se väittää – vievät Suomea Tuppuraisen mukaan kauemmaksi pohjoismaisesta hyvinvointi- ja työmarkkinamallista.

– Maamme hallitus katsoo itselleen tarkoituksenmukaiset piirteet muista Pohjoismaista, mutta jättää aktiivisesti huomaamatta muita pohjoismaiseen malliin kuuluvia elementtiä. Siksi näihin esityksiin on vaikea suhtautua uudistuksina vaan pelkästään heikennyksinä.

Pohjoismaat ovat osoittaneet, että tasa-arvo ja kattava sosiaaliturva voidaan yhdistää korkeaan verotukseen ja dynaamisiin talouksiin, hän huomautti.

– Nyt Suomen hallituksen toiminnasta saa sen kuvan, että hallitus ei joko ymmärrä, mitä se on tekemässä tai ei välitä, mitkä sen työmarkkina- ja talouspolitiikan seuraukset ovat.

TUPPURAINEN otti esille muun muassa työttömyysturvan tason, joka jää Suomessa kauaksi Tanskasta. Tanskassa korkeat etuudet edellyttävät osallistumista aktivointitoimiin – oikeudet tuovat siis vastineeksi velvollisuuksia. Työttömällä on velvollisuus hakea työtä ja sitä tuetaan paljon enemmän kuin Suomessa, Tuppurainen korosti.

Oppositiopuolue SDP:n viesti on, hallituksen leikkauspolitiikka on harkittu huonosti, pohjoismaisuuteen vetoaminen on tarkoitushakuista ja mielivaltaista.

– Suomen hallituksen olisi ollut syytä perehtyä paremmin Tanskan malliin. Tanskassa on oivallettu, että ei ihminen maagisesti työllisty sillä, että hänen työttömyysturvaansa leikataan vaan tarvitaan koulutusta, kuntoutusta, räätälöityjä työllisyystoimia ja osaamisen vahvistamista. Ei mikään malli täydellinen ole, mutta nyt jo selvää, että se malli, jota Suomen hallitus haluaa, on on yksinomaan kurjistava ja vie Suomea kauemmaksi pohjoismaisesta mallista.

SAK:LAISEN Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta sanoi suoraan, että hallituksen suunnitelmissa lapsi menee pesuveden mukana.

– Suomi ei ehkä ole tällä hetkellä työllisyyden ja velkaantumisen tasossa pohjoismaa. Ja selvää on, että pian se ei ole myöskään työsuhde- ja työttömyysturvan eikä palveluiden näkökulmasta pohjoismaa.

Hallitus tavoittelee uudistuspaketillaan pohjoismaista työllisyys- ja velkaantumisastetta, mutta keinot sen saavuttamiseksi hallitus on hakenut jostain muualta kuin Pohjoismaista, Nevaranta kritisoi.

Tällä hän viittasi siihen, että hallitus on heikentämässä irtisanomissuojaa, palkanmaksun jatkumista muutostilanteessa ja työttömyysturvaa alusta, keskeltä ja lopusta porrastusmallissaan.

TYÖELÄMÄPROFESSORI Minna Kivipellon ystävä Yhdysvalloista vieraili Suomessa ja totesi, että ”täällä on kyllä monenlaisia palveluita ihmisille, mutta se palvelu on usein aika huonoa, sinua ei kohdata ihmisenä”.

– Tanskassa on ilmeisesti onnistuttu tekemään jotain, koska työllisyyspalvelu tuottaa hyvää tulosta. Se ei sinänsä eroa kauheasti Suomesta, työnhakija kohdataan ja hänelle tehdään työnhakusuunnitelma, mutta joku tässä mättää.

Suomessa on Kivipellon mukaan itse asiassa todella paljon työllisyyspalveluita, nopeasti selattuna 62 erilaista.

– Eikö näistä olekaan apua? Miksi niihin on kuitenkin on oltu tyytymättömiä?

Maria-Kaisa Aula kartoitti vuonna 2016 työllisyyspalveluita ja sosiaaliturvakomitean raportissa on myös koottu ongelmia. Kivipellon mukaan esille on noussut, että palvelut ja etuudet eivät tue toisiaan. Pirstaleisuus ja palveluiden hankala hahmottaminen tuottaa myös vaikeuksia.

– Hankalassa työmarkkina-asemassa olevien on vaikea saada tietoa, mitkä palvelut tai etuudet heille kuuluvat. He joutuvat selvittelemään itse paljon asioita. TE-toimistoissa asiakaslähtöisyys on koettu huonoksi ja lähinnä kontrolloivaksi, Aulan raportissa kerrotaan. Tilanne ei ole muuttunut vuodesta 2016 kauheasti.

Kaksi tehokastakin esimerkkiä Suomesta löytyy: tuetun työllistämisen työnhakuvalmennus ja malli, joka on tarkoitettu psykiatrisesti hankalassa tilanteessa oleville.

– Näitä yhdistää se, että niissä saa henkilökohtaista palvelua ja joku ihminen seuraa työttömän prosessia koko ajan. Siinä on rinnallakulkija kuten Tanskan mallissa.