Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 2015 saapuneita miehiä syytettiin muun muassa terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista Irakin Tikritissä vuonna 2014. Heidän epäiltiin osallistuneen Camp Speicherin joukkomurhaan, jossa tapettiin eri tietojen mukaan jopa 1  700 äärijärjestö Isisin vangiksi ottamaa sotilasta.

Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi syytteet toukokuussa 2017 ja Turun hovioikeus viime vuoden helmikuussa.

Miehet olivat prosessin aikana vangittuina melkein puolitoista vuotta. Valtiokonttori maksoi viime syksynä molemmille miehille korvauksia vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä runsaat 213  000 euroa, eli 400 euroa päivältä. Summa oli puolet siitä, mitä miehet olivat hakeneet.

Kaksosten kanteen mukaan vapaudenmenetyksestä koitui heille merkittävästi suurempaa kärsimystä kuin normaaleissa syyttömästi vangittujen tapauksissa.

–  Epäillyt rikokset olivat rikosnimikkeinä vakavimmat mahdolliset ja tekoja epäiltiin olleen useita. Oikeuskäytännöstä ei löydy rikosepäilyiden vakavuuden ja niiden lukumäärän osalta vastaavia tapauksia, kanteessa sanotaan.

Kanteessa nostetaan esiin myös vapaudenmenetyksen poikkeuksellisen pitkä kesto sekä se, että kaksoset olivat koko tutkintavankeuden eristettyinä niin, etteivät he saaneet pitää yhteyttä toisiinsa. Yhteydenpito oli sallittu vain oikeusavustajaan sekä valvotusti lähiomaisiin, kaksoisveljeä lukuunottamatta.

Kanteessa vedotaan myös vapaudenmenetyksen saamaan kansainväliseen julkisuuteen.

Valtio vaatii kaksosten kanteen hylkäämistä. Se korostaa, että oikeuskäytännössä syyttömänä vangittujen korvaukset ovat päivää kohti laskettuna vain poikkeuksellisesti ylittäneet 100 euron tason. Siihen nähden Valtiokonttori on jo maksanut kaksosille nelinkertaiset korvaukset.

Valtion vastauksen mukaan Valtiokonttorin ratkaisussa otettiin jo huomioon se, minkälaisista teoista miehiä epäiltiin sekä vapaudenmenetyksen kesto.

–  Vastaajan käsityksen mukaan terrorismirikoksesta epäillyksi leimautuminen ei sinänsä ole kärsimyskorvauksen korotusperuste, koska mahdollinen kärsimys johtuu rikosepäilystä eikä vapaudenmenetyksestä. Leimautuminen olisi sama riippumatta siitä, oliko kantaja vapautensa menettäneenä vai ei, vastauksessa sanotaan.

Vastauksen mukaan asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että myöskään asian saama julkisuus olisi kohdistunut erityisesti kantajan vapaudenmenetykseen. Yhteydenpitorajoitusten osalta vastauksessa todetaan, että niitä sisältyy kaikkiin vapaudenmenetyksiin.

–  Myös eristys siviilielämästä ja eristäminen kaksoisveljestä on vangitsemiseen liittyvää tavanomaista haittaa, joka kuuluu peruskorvaukseen eikä ole erityinen peruste korottaa korvausta, valtion vastauksessa sanotaan.

Helsingin käräjäoikeus antaa asiassa ratkaisunsa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.