Lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu painottavat, että työllisyystavoite ei voi toteutua, jos ei työelämän syrjiviä rakenteita ja esteitä poisteta. Valtuutetut järjestivät tänään asiasta mediatilaisuuden. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta edustajana oli ylitarkastaja Katri Linna.

Valtuutetut muistuttavat, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on valtava määrä osaamista: Vammaisista ihmisistä 80 % ei ole työelämässä, raskaussyrjintä on edelleen merkittävä ongelma Suomessa, työn ja perheen yhteensovittaminen on osalle perheistä vaikeaa ja rasismi vaikuttaa kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksiin.

Valtuutetut korostavat, että työllisyystavoite edellyttää työmarkkinoiden avaamista kaikille. He muistuttavat myös, ettei kaikkia työllisyystoimia välttämättä voi laskea rahassa.

Viidesosa naisista tekee osa-aikatyötä, miehistä vain noin kymmenesosa. Nyt miehet käyttävät alle 10 % perhevapaista. Luku on jämähtänyt siihen. Maarianvaara painottaakin perhevapaauudistuksen tekemisen tärkeyttä.

– Epätyypilliset työsuhteet ovat korostetusti naisten ongelma. Lainsäädäntö on pääosin kohdallaan, mutta työpaikkojen käytännöissä ja asenteessa on vielä tekemistä – hyvillä käytännöillä ja syrjinnän ennaltaehkäisyllä saataisiin varmasti työelämän laatua ja tuloksellisuuttakin parannettua.

Etenkin pienten lasten vanhemmat ja yksinhuoltajat voivat kokea työn ja perheen yhteensovittamisen uuvuttavaksi. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen painottaa, että sujuva arki edellyttää yhteiskunnan tukea. Tärkeää on myös tukea ensi kertaa työelämään tutustuvia nuoria, jotta kokemus työstä muodostuu myönteiseksi.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston erikoistutkija Terhi Tuukkanen on tutkinut nuorten TET-harjoittelukokemuksia.

– Itse asiassa TET-kokemus voi olla nuorille hyvin lannistava. Tässä tutkimuksessa, jossa haastateltiin yli 60 lasta ja nuorta, hyvin monilla oli erittäin negatiivisia kokemuksia työelämään tutustumisesta. Sitten myös, kun siinä haastateltiin opettajia, ilmeni, että joissakin kouluissa on myös käytäntöjä, että nuoret jo lähtökohtaisesti suljetaan pois TET-jaksosta. Erityislapset esimerkiksi jäävät kouluun tekemään työharjoittelua. Heitä ei edes lähetetä koulun ulkopuolelle tutustumaan, Pekkarinen kertoo Tuukkasen tutkimuksesta.

Myös nuorisokotiin sijoitettuja lapsia jätettiin kouluun tekemään koulutehtäviä.

– Jokainen tietää, miten sijoitetuilla lapsilla on heikko työmarkkina-asema muutenkin ja työ- ja koulutuspolut ovat poukkoilevia. Miten se voisi muuta ollakaan, jos kosketus työelämään on, että sinua ei edes päästetä sinne kokeilemaan.

Nuorille olisi myös tärkeää, että kesätyökokemukset ovat positiivisia.

–  Sehän on toistuva ilmiö, että palkanmaksussa on ongelmia ja ikärasismia ja -syrjintää tapahtuu myös nuoriin kohdistuen, Pekkarinen huomauttaa.

Ennakkoluulot, syrjivät käytännöt ja rakenteet työelämässä jättävät ison joukon ihmisiä ulkopuolelle.

– Tämä on haitallista koko yhteiskuntamme yhteenkuuluvuutta ja tehokkuutta ajatellen, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Katri Linna sanoo.

Hän ottaa esimerkkinä todellisen tilanteen, jonka selostus alkoi: ”Joutuessani pyörätuoliin, minulta otettiin kaikki vetämäni projektit pois…”.

Tässä tapauksessa pyörätuolin käyttämiseen liittyi työpaikalla asenne, että sen käyttäminen tekee pätemättömäksi. Luottamusmieskin oli neuvoton eikä ammattiliitostakaan ollut tässä tapauksessa apua.

– Tämä antaa merkkiä siitä, että ympärillä olevat tukihenkilöt tulevat neuvottomiksi ja alistuvat yleiseen käsitykseen henkilön mahdollisuuksista jatkaa työelämässä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun käsitys on, että tämä tilanne kuvaa aika hyvin yhteiskunnassamme olevaa asennetta vammaisia kohtaan. Vammaiset koetaan enemmän objekteina kuin subjekteina. Heitä ei nähdä työvoimassa olevina itse itsensä elantonsa hankkivina henkilöinä, vaan heidät ohjataan enemmänkin sosiaalihuollon pariin tai eläköitymään hyvin aikaisin. Jopa kouluiässä aletaan suunnitella eläkkeelle laittamista mieluummin kuin opinto-ohjausta tuleviin uriin. Yliopistossakin koulutetut saavat kokea samantyypistä ohjausta, Linna murehtii.

Hän huomauttaa, että tällaiset toimet ovat YK:n vammaissopimuksen vastaisia.

Toisessa Linnan esimerkissä oli kyseessä näkövammainen työnhakija, jolle oli sanottu, ettei hänen kannata tulla edes haastatteluun. Vammaiset ihmiset kohtaavat erittäin paljon syrjintää. Työstä suljetaan jo etukäteen heitä, jotka saattaisivat olla hyvinkin helposti työllistettävissä laissakin maituilla “kohtuullisilla mukautuksilla”.

– Yhdenvertaisuuslaissa on myös vaatimus, että työnantajat edistävät yhdenvertaisuutta etukäteen, jottei syrjintätilanteita tapahtuisi, Linna huomauttaa.

Linna nosti esiin myös sen, että romanien koulutustaso on noussut, mutta heidän on silti yhä vaikea saada työharjoittelupaikkoja. Tämä vaikuttaa ryhmätasolla motivaatioon ja tulevaisuususkoon.

– Onko meillä varaa tähän, kun tarvitaan työvoimaa?

Kolmikantaiset työryhmät pohtivat paraikaa työllisyyskeinoja maamme hallitukselle.

– Sehän on nyt ollut vähän salamyhkäistä, mitä siellä käsitellään. Lähinnä on tullut ehkä julkisuuteen joitakin turhautuneita äänenpainoja, päästäänkö siellä itse asiaan. Sanotaan, että tietysti mielenkiinnolla nyt odotellaan, mitä sieltä tulee ulos, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara toteaa Demokraatille.

Yhtenä isona rakenteellisena asiana hän nostaa esiin perhevapaauudistuksen.

– Sen olen todennut, että isille kiintiöityä perhevapaata pitäisi merkittävästi lisätä. Nythän se on yhdeksän viikkoa. Toki vanhempainvapaaosuuden jo nyt voi jakaa vapaasti, mutta ei sitä käytännössä jaeta. Isille kiintiöity perhevapaan isompi osuus olisi tärkeä. Sitten totta kai täytyisi miettiä myös joustavuutta, monessako erässä perhevapaan pystyy pitämään ja millä tavalla sitä voi jakaa sekä miten eri perhetilanteet ja -tyypit otetaan huomioon.

Tasa-arvovaltuutettu ei osallistu työryhmiin.

– Ehkä toimenpiteistä kuullaan ainakin osittain. Perhevapaiden osalta kuulemistilaisuus on maaliskuussa, jossa on järjestöjä ja esimerkiksi me kolme valtuutettua kuultavana.

Kun työllisyystoimia mietitään, Maarianvaara toivoo, että niissä otettaisiin sukupuolinäkökulma huomioon, eli vaikuttaako toimi positiivisesti vai negatiivisesti sukupuoliseen tasa-arvoon.

Näitä toimenpiteitä valtuutetut ehdottavat työllisyyden lisäämiseksi:

1. Työelämän asenne- ja rakennemuutos – irti ennakkoluuloista ja syrjivistä rakenteista
a. Työelämän rasismiin puuttuminen
b. Vammaiset ihmiset tulee nähdä työntekijöinä eikä hoivan tai hyväntekeväisyyden kohteina
c. Ikäsyrjintään puuttuminen
d. Sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvän syrjinnän ennaltaehkäiseminen

2. Raskaus- ja perhevapaasyrjintään puuttuminen
a. Tulee toteuttaa perhevapaauudistus, jolla edistetään vapaiden tasa-arvoisempaa jakautumista vanhempien välillä ja lisätään vapaiden käytön joustavuutta.
b. Määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelevien työsuhdeturvaa raskaus- ja perhevapaatilanteissa tulee vahvistaa.
c. Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäiseminen tulee ottaa osaksi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa.

3. Perheitä paremmin huomioiva työelämä
a. Lasten ja pienten koululaisten vuorohoito (ilta-, yö- ja viikonloppuhoito)
b. Pienten koululaisten loma-aikojen palvelut
c. Varhaiskasvatuspalvelujen laatu, hinta ja saatavuus
d. Työn kannattavuuden varmistaminen
e. Perhemyönteisten käytäntöjen edistäminen työpaikoilla

4. Nuoret tarvitsevat myönteisiä kokemuksia työelämästä
a. Tukea harjoittelupaikkojen löytämiseksi siten, että kaikki saavat harjoittelupaikan
b. Riittävä tuki ja kannustava ilmapiiri työuran alussa

5. Lisätään viranomaisten ja työnantajien osaamista ja tietoisuutta moninaisuudesta muun muassa yhdenvertaisuussuunnittelun ja tasa-arvon edistämisen avulla.

6. Työelämän syrjintään puuttumista vahvistetaan muuttamalla yhdenvertaisuuslakia: Yhdenvertaisuusvaltuutetulle toimivalta työelämän syrjinnän kitkemiseksi ja syrjinnän uhrin oikeussuojan vahvistamiseksi.