”Lakimuutos on sillä tavalla tarkkarajainen, että irtisanominen muuttuu vain yrityskoon perusteella. Yritystä vahingoittava käytös toimii siis tähänastista painavampana irtisanomisperusteena siinä tapauksessa, että sillä on erityistä merkitystä pienessä yrityksessä”, Vartiainen sanoo.

Vartiaisen mukaan lakihankkeella on tavoiteltu yritysten innokkaampaa rekrytointia ja palkkaamista.

”Tutkimuksen valossa tällainen muutos lisää sekä rekrytointeja että irtisanomisia. Olen hienoisen optimistinen sen suhteen, että nyt tehty uudistus todella lisäisi rekrytointihaluja ja jopa hieman kokonaistyöllisyyttäkin.”

”Tutkimusnäyttö on myös aika vankkaa sen suhteen, että matalampi irtisanomisen kynnys ajan mittaan johtaa korkeampaan tuottavuuteen. Se nostaa palkkoja. Tuottavuus kohenee, kun ihmiset seuloutuvat itselleen paremmin sopiviin työtehtäviin. Lisäksi alempi irtisanomissuoja on kannustin hyvään työsuoritukseen”, Vartiainen sanoo.

Vartiainen huomauttaa, että lakiesityksen viime vaiheen käsittely ei muuttanut juuri mitään.

”Ehkäpä ammattiyhdistysliike itsekin viime vaiheessa tajusi protestiensa järjettömyyden, kun lakiuudistus joka tapauksessa oli aika pieni. Ammattiyhdistysliikkeen päävaatimushan oli, että esitys vielä viedään “kolmikantaiseen” valmisteluun, jossa se sai olla mukana. Näin tapahtuikin, mutta sitä huomionarvoisempaa on, että hallituksen esitys ei näissä viime hetken “kolmikannan” käsittelyissä muuttunut mitenkään. Esityksen perustelutekstiä toki rukkailtiin hieman, mutta jos lukee vierekkäin hallituksen esitystä ennen ja jälkeen “kolmikantaa”, on mielestäni mahdoton nähdä sen muuttuneen millään olennaisella tavalla ainakaan heikompaan suuntaan. Siksi tulkitsen ammattiyhdistysliikkeen protestoinnin enemmän periaatteelliseksi”, Vartiainen päättää.