Hallituksen tavoitteen toteutumista on laajasti epäilty. Esimerkiksi Suomen Pankin aiemmin tässä kuussa julkaiseman ennusteen mukaan työllisyysaste nousee vuoteen 2019 mennessä hieman yli 70 prosenttiin.

Sipilän mukaan hallituksen ohjelma perustuikin ennustuksiin, jotka pohjautuivat 70 prosentin työllisyysasteisiin.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kysyy Twitterissä, onko hallitus todella yhdessä sopinut ja tiedottanut 72 prosentin työllisyystavoitteen aikajänteen lykkäämisestä.

Sipilä toistaa Iltalehden haastattelussa kantansa, että ei usko lisäleikkauksia tarvittavan heti kuntavaalien jälkeen pidettävässä puolivälitarkastelussa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on puhunut 1–2 miljardin euron lisäleikkauksista, elleivät talous ja työllisyys kohene selvästi.

– Valtiovarainministerin on tietysti toimensa puolesta maalailtava niitä harmaitakin pilviä, Sipilä sanoo Iltalehdelle.

Kokoomuksella ja keskustalla linjaero

Kokoomuksen ja keskustan välillä on nokiteltu toistuvasti talousennusteista ja leikkaustarpeesta. Myös tällä viikolla nimitetty elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi nimityksensä jälkeen, että ei missään nimessä usko kahden miljardin euron leikkauslistaan. Lintilä myös arvioi, että Suomen talouskasvu nousee ensi vuonna korkeammaksi kuin valtiovarainministeriön ennakoima 0,9 prosenttia.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen vastasi torstaina Lintilän puheisiin tiedotteella, jossa varoitti liiasta optimismista suhteessa talousennusteisiin. Häkkäsen mukaan perusteita asiantuntijoiden ennusteista irtautumiselle ei ole.

– Rohkeutta uudistamiseen tarvitaan myös kevään puoliväliriihessä. Flirttailu sillä, että kaikki tarvittava olisi jo tehty, on siksi ongelmallista, Häkkänen sanoi.

STT–MIKKO ISOTALO